Varusmiesten koulutusta uudistetaan rankalla kädellä laajamittaisella Koulutus 2020 -ohjelmalla. Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonnisen mukaan uudistus tulee näkymään kurssimuotoisuuden korostumisena.
– Olemme rakentamassa opetusmallia, jossa on sekä kursseja että harjoituksia. Harjoituksilla tarkoitetaan isompaa ja laajempaa kokonaisuutta, esimerkiksi tietyn teeman omaavaa taisteluharjoitusta. Kaikki muu koulutus on enemmän tai vähemmän kursseja.
Sonninen kertoo, että uudessa mallissa yhdistetään oppituntityöskentelyä ja käytännön tekemistä sekaisin.
– Alkuvaiheessa on yhdistelty eri opetusmetodeja, joiden perusajatuksena on käänteinen luokka eli ”flipped classroom”.
Koulumaailmasta tutussa Flipped classroom -mallissa opiskelija tutustuu aiheeseen ensin itsenäisesti, jonka jälkeen teeman käsittelyä jatketaan yhdessä.
– Kun käsitteet ovat selvinneet, voidaan alkaa jutella aiheesta kouluttajan kanssa. Tämän jälkeen alkaa käytännön harjoittelu, Sonninen kuvailee.
Taistelijalle yritetään myös antaa enemmän palautetta kuin aikaisemmin.
– Kurssiviikon ensimmäisenä päivänä käydään enemmän läpi tavoiteasettelua ja viimeisenä päivänä käsitellään opittuja ja kehitettäviä asioita. Palautetta annetaan ja arvioidaan jaksottain, joita ovat alokas-, koulutushaara-, erikois- ja joukkokoulutusjaksot. Kurssien suorittaminen auttaa myös taistelijaa itseään ymmärtämään, miten hyvä hän on eri tehtävissä.
Ruotuväki kävi seuraamassa Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä erikoiskoulutuskauden yhteistoimintaharjoitusta, jonka kokonaisvahvuus oli kuusi joukkoyksikköä, 1800 taistelijaa, 400 ajoneuvoa ja 200 henkilöstön edustajaa. Tavallista vaikuttavamman harjoituksesta teki se, että valmiusyksikön soturit taistelivat vihollisen roolissa koko muuta prikaatia vastaan.
Etenimme metsään keskelle tilannetta, jossa tulenjohtomies ja viestimies olivat suojautuneet ison kiven juurelle vihollisen tankkien lämpökameroilta. Pioneerit olivat miinoittaneet läheisen tien. Kiven suojissa valmistauduttiin antamaan tykistölle ampumakäskyjä. Kouluttaja seurasi sotureita tyytyväisenä.
– Tässäkin harjoituksessa eniten tappioita tulee aiheuttamaan epäsuora tuli, muistuttaa ensimmäisen panssarijääkärikomppanian tulenjohtolinjan johtaja, yliluutnantti Janne Pönkä.
– Harjoittelemme yhteistoimintaa pioneerien, panssari- ja jalkaväkilinjan kanssa. Kaikki toiminta liittyy aikaisempaan koulutukseen ja tämän päivän taistelussa kulminoituu, miten tässä ollaan onnistuttu.
Pönkä toteaa kehityksen olevan hidasta, kun varusteita ja käsiteltäviä välineitä lisääntyy koko ajan ja oppilaat vaihtavat tehtäviä ryhmänsä sisällä.
– Kaikkien pitäisi hallita viestivälineet, omat aseet, naapurin ase ja myös tässä harjoituksessa rinnakkaista aseistusta.
Panssarijääkäri- ja pioneerilinjalle on tämän harjoituksen aikana koulutettu tulenjohdon perusteita, mutta ajallisesti sitä tarvittaisiin vielä lisää.
Tulenjohtolinja osallistuu Pönkän mukaan myös tykistöharjoituksiin, joista tulee lisää osaamista.
– Perusteita koulutetaan teoriapainotteisesti tulenjohtolinjan alkupäässä, josta sitten lisätään käytännön harjoitteita.
Yön yli kestävissä harjoituksissa teemana ovat puolustuksen perusteet.
– Kurssin kolmannella viikolla oli aliupseerikurssin taistelu- ja ampumaharjoitus, jossa keskityttiin ryhmätason taisteluammuntoihin maastossa käskyjen ja komentojen osalta. Tämän jälkeen valmistauduttiin lähtemään ensimmäiseen kovapanosammuntaan tykistöllä, kevyellä heittimistöllä ja valmiusyksikön raskaalla tulijaoksella. Se myös valmisti meitä käyttämään viestijärjestelmää tähän harjoitukseen, jossa olemme tulenkäyttöyhteydessä kaikkiin tuliyksiköihin.
Pönkä toteaa harjoituksen olevan hänen 21-vuotisella urallaan ensimmäinen kerta, kun sotaharjoituksessa ollaan hyödynnetty Virtual Battle Space -simulaattoria (VBS) maastossa olevaan ryhmittelyyn, harjoitteluun ja taisteluun.
Kokelaan mielestä tulenjohtohommat ovat hyviä ja haastavia.
– Omasta aliupseerikoulusta muistan silloisen yhteistoimintaharjoituksen, jossa toimin viestimiehen tehtävässä. Nyt olen varusmiesjohtaja ja tavallaan tehtäväkuvan vaihtuessa on saanut kehitettyä itseään.
– Me oltiin VBS:ssa kaksi päivää harjoittelemassa luokassa samoja juttuja, joita tehdään täällä. Ohjelmassa oikeasti näkee, mihin epäsuora tuli osuu ja miten se vaikuttaa joukkoihin. Esimerkiksi kun tapoin kerran kokonaisen ryhmän omia, niin nyt ei tässä kovassa vedossa ehkä sinne samaan pisteeseen ammutakaan, kokelas tuumailee ja jatkaa kartan tutkiskelua.
Harjoituksen johtajan, everstiluutnantti Riku Mattilan mielestä taistelijoilla on ollut hyvä asenne. Kesän saapumiserässä on ollut vähemmän keskeyttämisiä kuin edellisinä vuosina.
Vekaranjärvellä odotetaan innostuneina jo tammikuun saapumiserää, jonka kanssa aloitetaan Koulutus 2020:n mukaiset toiminnot. Uuden saapumiserän tuloksia verrataan nykyisen ryhmän tuloksiin, jolloin pystytään tekemään myös johtopäätöksiä koulutuksen vaikuttavuudesta. Porin prikaatissa Koulutus 2020 -ohjelman menetelmiä on testattu jo vuoden 2018 toisesta saapumiserästä alkaen. Tulokset ovat olleet tyydyttäviä, mutta myös kehitettävää on löytynyt.
