Sodan ajan rautasormukset näytillä rajoitetun ajan Kansallisarkistossa

Kansallisarkiston pienoisnäyttely esittelee Suomen varainkeruun keinoja sota-aikoina. Näyttely paneutuu myös varainkeruun keräämän kullan mielenkiintoiseen kohtaloon.

Vuosina 1940-1941 Suomessa kerättiin noin 315 000 kultasormusta ja noin 20 000 kultaesinettä, joilla oli tarkoitus hankkia Suomelle vahvempi ilmapuolustus. 

Kerätyistä kultaesineistä kertyi yhteensä 1752 kiloa kultaa. Valtavan kultamäärän lisäksi keräyksessä saatiin myös noin 10 kiloa jalokiviä. Kultaesinekeräyksen rahallinen tulos oli noin 178 miljoonaa markkaa. Kansallisarkiston pienoisnäyttelyn kolme vitriiniä tarjoavat paljon mielenkiintoista nähtävää.

Kultakeräykseen lahjoittaja sai lahjoituksen vastikkeeksi rautaisen vastikesormuksen, joita oli kahta erilaista. Toinen sormuksista oli sileä, jota koristi heraldinen ruusu. Sormus vaihdettiin tavallisesti kihla- tai vihkisormukseen. Jälkimmäinen sormus oli niin sanottu ilmapuolustussormus, johon oli kuvattu ilmavoimien tunnus, hakaristi, sekä koristellut siivet. Kummankin sormuksen sisäpinnalle oli kaiverrettu vuosi 1940. Kortistossa mainitulle lahjoittajalle laadittiin kuitti luovutuksesta, kahtena kappaleena.

Kansallisarkistossa työskentelevä tutkija Pertti Hakala kertoo projektin lähtölaukauksen taustoista. 

– Reservinupseeri Jussi Lappi-Seppälä toi ajatuksen esille Helsingin Sanomissa vuonna 1939 lokakuun lopulla. 

Samankaltaisia ajatuksia oli ilmassa jo ennen talvisotaa, mutta suurtoimiin voitiin ryhtyä vasta talvisodan jälkeen.

– Suomen Ilmapuolustusliitto, Lotta Svärd -järjestö ja Sosiaalidemokraattinen Työläisnaiset -liitto lanseerasivat yhdessä tämän keräyksen. Keräys heijastaa talvisodan aikaista ja sen jälkeistä yhteishenkeä, Hakala tuumii. 

Suomen yhteiskunta oli vielä 1920-30-luvuilla jakaantunut. Uudessa tilanteessa erimielisyydet pantiin sivuun yhteisen asian tiimoilta.

Keräyksen merkitys ei ollut yhtä suuri, kuin huhtikuussa 1940 talvisodan jälkeen uumoiltiin. Sadat vastikesormukset jäivät syystä tai toisesta lunastamatta tarkoista osoite- ja tunnistetiedoista huolimatta.

– Hankkeen kultamäärällä oltaisiin voitu hankkia hävittäjiä ja tykkejä, tosin niitä ei ollut saatavilla vapailla markkinoilla, Hakala selittää

Lopulta kulta jäi talteen Suomen pankin holveihin. Se käytettiin vasta sodan jälkeen helpottamaan kansakuntamme pakottavaa elintarvikepulaa.

– Ostimme melkein tonnilla kultaa elintarvikkeita Ruotsista. Erityisen merkittävää on se, että keräykseen osallistui henkilöitä kaikista yhteiskunnan kerroksista. Tämä loi sitä talvisodan jälkeistä yhteiskunnalista henkeä, kaikki isänmaan puolesta, Hakala jatkaa.

Tutkija Pertti Hakalan mielestä varainkeruu heijasti talvisodan aikaista yhteishenkeä.

Kesällä 1944 valtioneuvosto päätti siirtää Suomen Pankin holveissa säilytetyt kultaesineet Ruotsiin. Kullan siirtämisessä turvauduttiin poikkeuksellisen salaisiin menetelmiin. Ulkoasiainministerin sihteeri Johan Anders Segercrantz siirsi salaisina kuljetuksina kaikkiaaan yli 1000 kiloa kultaa ja muita arvoesineitä. Sotasensuurin vuoksi keräyskullan kohtalosta ei voitu sodan aikana uutisoida. Valtioneuvosto alkoi selvittämään vuonna 1950 kahden hengen tutkimustoimikunnan avulla kultakeräyksen toteutusta. Toimikunnan mukaan keräyshanke oli hoidettu asianmukaisesti eikä siinä ollut ilmennyt väärinkäytöksiä.

Pienoisnäyttely koostuu kolmesta eri vitriinistä, jotka ovat sisältävät hankkeisiin liittyvää materiaalia. Ensimmäinen vitriini pitää sisällään muun muassa kuvia Neuvostoliiton talvisodan ajan pommituksista Helsingissä ja Mikkelissä. 

– Neuvostoliiton ilmavoimat ilmestyivät 30. marraskuuta ilman sen kummempaa sodanjulistusta, Hakala kertoo. 

Samasta vitriinistä löytyy myös taistelulentäjä Jorma Sarvannon muistelmat Talvisodan ilmasodasta. Toisesta vitriinistä löytyy esimerkiksi: osa Kultakeräystoimikunnan arkiston vuosina 1940-1941 lahjoittajista laadittua kortistoa. Myös molemmat rautaiset vastikesormukset olivat toisessa vitriinissä. Kolmannen vitriinin sisällön helmi on Suomen Tukholman suurlähettilään Georg Achates Gripenbergin päiväkirjamerkintä 15.7.1944. Merkintä perkaa kolmen kultaharkon eli noin 30 miljoonan silloisen markan kuljettamista Ruotsiin.

Kansallisarkiston Salattua tai unohdettua: Toimittamatta jääneet rautasormukset Kansallisarkistossa näyttely on nähtävissä arkipäivisin 16.tammikuuta asti 9-16 ja keskiviikkoisin 9-20.