Otto Puhakka

Alkusyksystä hallitus päätti sadan uuden tehtävän perustamisesta puolustusvoimiin. Nyt tehtävät on kohdennettu joukoille, pääasioissa puolustushaaroihin. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki uskoo uusien tehtävien helpottavan työkuormaa ja parantavan valmiutta.

Sata uutta tehtävää kohdennettu joukoille

Mikko Ilkko

Puolustusvoimien uudet sata tehtävää ovat suurimmaksi osaksi aliupseeritehtäviä. Lisäksi kyberpuolustukseen palkataan väkeä. Myös upseerien lisätarve on tunnistettu. 2030-luvulle ulottuva kokonaishenkilöstötarve kartoitetaan.

Hallitus päätti elokuun budjettiriihessään sadan uuden tehtävän perustamisesta puolustusvoimien tehtäväkokoonpanoon. Nyt asia on edennyt ja uusien ihmisten palkkaus voidaan aloittaa jo vuoden alusta.

– Marraskuussa tulosyksiköihin siirrettiin sata uutta tehtävää, joihin voidaan aloittaa rekrytointi. Tehtäviä tuskin saadaan saman tien täytettyä, mutta toivottavasti mahdollisimman pian, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki vahvistaa.

Tehtävät on pääosin suunniteltu toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten koulutukseen, aluspalvelukseen ja lentotoimintaan. Korkiamäki sanoo sadan tehtävän olevan pääasiassa aliupseereille, mutta joukossa on myös siviili- ja erikoisupseerien tehtäviä.

– Suurin osa viroista menee puolustushaaratasolle käytännön tekijöille. Tällä pyritään osaltaan purkamaan työkuormitusta, jota on kasaantunut joihinkin yksiköihin, Korkiamäki sanoo.

Julkisuudessa on keskusteltu puolustusvoimien töissä jaksamisesta. Korkiamäki huomauttaa, että puolustusvoimalliset työilmapiirikyselyjen tulokset ovat kuitenkin korkealla tasolla. Erityisen korkeat arviot työilmapiirikyselyssä saavat esimiestyö, me-henki ja maanpuolustustahto.

– Töissä jaksamisen taso on pysynyt viime vuodet samalla tasolla eikä puolustusvoimien tulokset ole heikompia kuin muualla yhteiskunnassa. Se ei tietenkään poista huolta joissakin yksiköissä koettavasta työn määrästä. Erityisesti valmiusvelvoitteet ovat lisänneet henkilöstön työkuormaa, Korkiamäki toteaa.Lisähenkilöstön rekrytoinnin lisäksi työssä jaksamista tukee uudenlaiset Koulutus 2020 -hankkeen toimintatavat.

– Rakenteilla eli esimerkiksi uudenlaisella päiväohjelmalla ja modulimaisilla oppisisällöillä pyritään helpottamaan henkilöstöä ja keventämään työkuormaa, Korkiamäki vakuuttaa.

Upseeriliitto on kritisoinut uusien tehtävien täyttämistä aliupseereilla ja haluaisi enemmän upseeritehtäviä.

– Olemme tunnistaneet myös tarpeen uusille upseerien tehtäville, mutta uusien upseerien rekrytointi tapahtuu ainoastaan kadettikurssien opiskelijamäärää säätelemällä. Upseerien tehtävien sisällyttäminen sataan uuteen tehtävään olisi käytännössä tarkoittanut tyhjiä upseerin tehtäviä ilman sijoitettavia upseereita, Korkiamäki selvittää.

Kadettikurssien valmistumisvahvuus puolustusvoimien osalta on noin 125 upseeria vuodessa. Tätä määrää saatetaan joutua säätämään, mutta päätöksessä otetaan huomioon erilaisten tarpeiden lisäksi myös nousseen eläkeiän vaikutukset ja opistoupseerien tehtävien poistuminen.

Puolustusvoimat kartoittaa kokonaishenkilöstön tarpeet vuoteen 2030 asti. Tämän kartoituksen on määrä valmistua tammikuun loppuun mennessä.

Sotilaan alin vanhuuseläkeikä nousi eläkeuudistuksen myötä kolmella kuukaudella vuotta kohden alkaen tämän vuoden alusta. Tämän uudistuksen vaikutukset voidaan nähdä jo pitkälle tulevaisuuteen.

– Käytännössä eläkeiän noston johdosta meillä on jo kolmen vuoden päästä noin 200 upseeria nykyistä enemmän. Vuonna 2036 arvioimme olevan noin 700 upseeria enemmän nykyisillä valmistumisvahvuuksilla. Luvuissa on otettu huomioon myös vakiintunut noin 15 upseerin vuosittainen siirtyminen muualle kuin eläkkeelle, Korkiamäki laskeskelee.

Opistoupseerit siirtyvät eläkkeelle vuoteen 2037 mennessä. Reilun kahden vuoden päästä alkaa suurempi eläkkeelle siirtymisen aalto. Heidän tehtäviään siirtyy aliupseereille ja upseereille, mutta myös erikoisupseereille ja siviileille.

– Opistoupseerien tehtäviä ei jaeta kategorisesti tietylle henkilöstöryhmälle. On paljon tehtäviä, jotka soveltuvat usealle henkilöstöryhmälle. Tehtävät muutetaan kukin erikseen tarkastellen ja yhteistyössä puolustushaarojen, laitosten ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tässä otetaan huomioon myös sodan ajan tehtävät ja henkilöiden henkilökohtaiset ominaisuudetkin ratkaisevat.

Kyberpuolustukseen rekrytoidaan näiden budjettiriihessä linjattujen sadan uuden tehtävän lisäksi koko ajan lisää henkilöitä. Puolustusvoimat panostaa kyberpuolustuksen kehittämiseen kymmenen vuoden aikana 200 lisähenkilöä. Osittain tämä liittyy uuteen tiedustelulakiin, josta aiheutuu puolustusvoimille lisätehtäviä.