Sankarivainajia ja Aleksis Kiveä muisteltiin Tuusulassa
Päiväkotilaisia, Helsingin yliopiston ylioppilaskuntalaisia, veteraaneja ja puolustusvoimien henkilöstöä oli kunnioittamassa sankarivainajia ja Aleksis Kiven syntymäpäivää Tuusulan kirkkopuistossa 10. lokakuuta. Kansalliskirjailijamme juhlapäivän lisäksi vietettiin Maanpuolustuskorkeakoulun maisteriohjelman vuosipäivää.
– Tällä maamme kauneimmaksi sanotulla sankarihautausmaalla on 172 talvi-, jatko- ja Lapin sodassa menehtyneen sankarivainajan leposija. Täällä seistessämme 75 vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen, muistamme ja kunnioitamme samalla kaikkia muitakin sotiemme sankarivainajia eri puolilla Suomea. Heidän ja koko veteraanisukupolven ansiosta Suomen lippu liehuu tänäänkin, ylisti eversti (evp) Tapio Niitynperä puheessaan läsnäolijoille.
– Sankarivainajien ja koko veteraanisukupolven ansiosta Suomen lippu liehuu tänäänkin, muistuttaa eversti (evp) Tapio Niitynperä.
Eversti laski seppeleen Pro Patria -muistomerkille, joka kantaa nimeä ”Paaluton tie”. Se kuvaa kahta lumipukuista sotilasta. Patsas on kuvanveistäjä Rakel Koiviston taidonnäyte vuodelta 1953. Niitynperän mielestä teos symboloi sankarihautausmaalla nukkuvien taistelijoiden sotapolkua.
– He eivät palanneet, vaan antoivat kaikkensa ja kalleimpansa isänmaan vapauden turvaamiseksi meille jälkipolville, hän päätti.
– Tämä on Maanpuolustuskorkeakoulun maisteriosaston perinnepäivä, joka vaalii vuonna 1927 perustetun taistelukoulun perinteitä. Olemme käyneet 50 vuotta täällä Tuusulan kirkon sankarivainajien muistomerkillä ja Aleksis Kiven haudalla. Tämä perinne tulee jatkumaan, kertoi everstiluutnantti Eero Svanberg.
– Tämä perinne tulee jatkumaan, painottaa everstiluutnantti Eero Svanberg
– 92 vuotta sitten perustetun taistelukoulun vuosipäivä on aina 10. lokakuuta. Vuonna 1950 Haminasta Tuusulaan siirtynyt taistelukoulu aloitti silloisen koulujohtajansa eversti Ehrnroothin johdolla sittemmin perinteeksi muodostuneet seppeleenlaskut näillä sankarihaudoilla, Niitynperä kertoi
Aleksis Kiven haudalla.
Läheisestä päiväkodista tuli joukko lapsia ohjaajineen seuraamaan tilaisuutta muistomerkille. Päiväkotilaiset olivat myös tehneet oman seppeleen Aleksis Kiven haudalle.
Päiväkodissa on ollut viime päivinä teemana Makeasti oravainen -laulu Seitsemästä veljeksestä.
– Lapset ovat piirtäneet oravia ja tehneet aiheesta omia satuja. Olemme käyneet laulua läpi ja teimme haudalle seppeleen, jossa on orava, kertoi yksi ohjaajista.
Ruotuväki haastatteli lapsia päivän herättämistä fiiliksistä, ja saimme vastaukseksi paljon iloista naurua ja hihittelyä.
– Ihan hyvin, vakuutti yksi tomera poika.
Päiväkotilaiset veivät Kiven haudalle seppeleen.
Niitynperä korosti veteraanien perinnön velvoittavan meitä kaikkia hoitamaan Suomea huolellisesti ja uskollisesti, jotta maa voidaan tulevaisuudessa luovuttaa myös paikalla olevien päiväkotilaisten sukupolvelle.
– Toivottavasti nykyistäkin ehompana, eversti vetosi.
"Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass’!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass’:
Metsolan kantele soi!", Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä, 1870
