Rannikkoprikaatin joukot ovat harjoitelleet laajasti Taisteluosasto KESKI-19-harjoituksessa

Tänään päättyvän Hangosta Porvooseen ulottuvan harjoituksen tavoitteena on ollut harjoitella tehtävien mukaista toimintaa, jonka keskeisenä osana on tulenkäyttö merialueella. Harjoitukseen on osallistunut Rannikkoprikaatista noin 1100 henkilöä.

Rannikkoprikaatin yksiköt ovat harjoitelleet laajasti toimintaansa viikko sitten torstaina alkaneessa, tänään päättyvässä Taisteluosasto KESKI-19-harjoituksessa. Harjoitukseen on osallistunut puolustusvoimien henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä. Lisäksi on harjoiteltu yhteistoimintaa Suomenlahden merivartioston kanssa.

Harjoitukseen osallistuu Rannikkoprikaatista tulenkäyttöön keskittyviä taistelevia joukkoja, valvontajoukkoja, kuten merivalvontaa, viestijoukkoja ja tukevia joukkoja, kuten huoltojoukkoja sekä tukikohdan suojaukseen tarkoitettuja yksiköitä. Joukot on ryhmitelty Hangon ja Porvoon väliselle rannikkoalueelle. Riippuen joukosta toimintaa on myös mantereen puolella.

Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Janne Huusko tähdentää, että tulenkäyttökyky merialueella on keskeisessä roolissa Merivoimien, tässä tapauksessa Rannikkoprikaatin, toiminnassa. Tulenkäyttöön kuuluvat tässäkin harjoituksessa käytettävät tykistöaseet ja muut epäsuoran tulen järjestelmät, sekä esimerkiksi meritorjuntaohjukset. Tulenkäyttökykyä tukevat myös monet muut tärkeät osa-alueet, joiden saumaton yhteen sovittaminen vaatii Taisteluosasto KESKI-19-harjoituksen kaltaista monipuolista harjoittelua.

– Keskeisenä tavoitteena on saavuttaa hyvä kyky tehtäviemme toteuttamiseen: alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen, meriliikenteen suojaaminen ja kyky mereltä tulevan hyökkäyksen torjuntaan, Huusko valaisee.

Harjoitus on siis varusmiehille olennainen osa käytännön harjoittelua: ammuntoja täytyy harjoitella, jotta osaaminen saadaan kehitettyä vaadittavalle tasolle. Rannikkoprikaatin koulutusvalikoimaan kuuluu useita asejärjestelmiä, jolloin myös tulenkäytön valikoima on monipuolinen ja tehokas.

Koska harjoitus ulottuu myös kiinteistöihin, jotka eivät ole puolustusvoimien pysyvässä käytössä, Rannikkoprikaati on tehnyt harjoituksesta asianmukaisen päätöksen puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 14 § nojalla. Esimerkiksi Miessaaresta ammutaan taas pitkästä aikaa – edellisestä ampumaharjoituksesta saarella on noin kymmenen vuotta.

– Rannikkotykistön tykistöammunnat ammutaan liikkuvaan merimaaliin, erotuksena maavoimien kenttätykistöstä, joka ampuu pääosin paikallaan olevaan maamaaliin, vertailee kapteeniluutnantti Mikko Kotilainen.

Yksi harjoituksen osa on sijoittunut Isosaareen, missä Rannikkoprikaati on harjoitellut rannikkotykistöammuntoja ja oman toiminnan suojaamista. Kapteeniluutnantti Mikko Kotilainen kertoo, että Isosaaressa tavoitteena on tykistön osalta tulenkäytön oppiminen. Kevään ja kesän edetessä varusmiesten taidot kehittyvät nousujohteisesti. Harjoitukset ovat Kotilaisen mukaan sujuneet hyvin ja suunnitelmien mukaan.

– Lähtökohtaisesti on edetty suunnitelmien mukaan, tavoitteisiin on päästy. Tämä on näille joukoille ensimmäisiä taisteluharjoituksia. Aina kuuluu asiaan, ettei mene ihan niin kuin pitäisi. On hyvää opetusta, jos on pientä kitkaa välissä. Olemme tyytyväisiä siihen, että olemme päässeet siihen, mitä on haettu.

Patteriupseerina toimiva kokelas Aleksi Laakso on kokenut, että harjoitus on mennyt viikon mittaan hyvin.

– Omalta osalta harjoitus on mennyt ihan hyvin. Hommaa on ollut aika paljon. Toimin patterin varapäällikkönä. Tämä harjoitus on aika laaja, jolloin tulee aika paljon koko patteria koskevia asioita. Saa olla aika paljon hereillä ympäri vuorokauden.

Patterin varapäällikönä, patteriupseerina, Laason on oltava koko ajan tietoinen omista joukoista sekä toteutettava oma päätehtävä samanaikaisesti taisteluosaston esikunnasta tulevien suorituskyvyn kannalta haastavienkin tehtävien kanssa.

Patterin varapäällikkönä toimiva upseerikokelas Aleksi Laakso kertoo, että harjoituksessa uutena puolena on tullut asioiden hoitaminen laajassa harjoituksessa, jossa tapahtuu paljon.

Kranaatinheitinjoukkueen tuliaseman erotuomari, pursimies Jani Wink on tyytyväinen oppimistuloksiin.

– Harjoitukset ovat menneet odotettua paremmin. Aikaisemmalla kokemuksella olisin odottanut, että ammunnan varmuus olisi löytynyt seuraavassa harjoituksessa. Nyt yhtä harjoitusta aikaisemmin on löytynyt varmuus ja yhteistyö joukkueena, joka on aika saumatonta tällä hetkellä. Olen positiivisesti yllättynyt.

Kranaatinheitinjoukkueen nousujohteisessa koulutuksessa on jo pitkälti annettu perustaidot tulitehtävistä ja -muodoista, minkä jälkeen voidaan harjoitella tahtia tiukentamalla.