Puolustusvoimissa varauduttu poikkeusoloihin

Nykytilanteessa tehty valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotto ei muuta puolustusvoimien toimintaa merkittävästi, sillä lainsäädäntö antaa puolustusvoimille vahvan perustan toimia myös poikkeavissa tilanteissa.

Puolustusvoimat varautuu tukemaan muita viranomaisia silloin kun niiden omat resurssit eivät ole riittäviä, puolustusvoimien pääesikunnan valmiuspällikkö, prikaatikenraali Kari Nisula linjaa.

Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Tämän johdosta asetusten avulla on otettu käyttöön valmiuslain toimivaltuuksia. 

– Koronavirusepidemia on luonnollisesti muuttanut toimintaa puolustusvoimissa merkittävästi, mutta valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotto ei niinkään. Tässä tilanteessa puolustusvoimat ei ole toiminnan keskiössä ja puolustusvoimille ei sinänsä olla valmiuslain nojalla antamassa tässä tilanteessa uusia valtuuksia, Nisula alleviivaa.

Varuskunnissa oli tehty muutoksia varusmiesten koulutukseen koronaviruksen takia jo ennen valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa. Varuskunnissa tehtiin muutoksia muun muassa varusmiesten palvelus- ja lomajärjestelyihin. 

– Järjestelyillä on pyritty vähentämään tartuntojen leviämistä samalla mahdollistaen riittävän koulutus- ja valmiustehtävien toimeenpanon. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa muutetaan toimintatapoja siten, että huolehditaan asevelvollisista ja palkatusta henkilöstöstä sekä säilytetään kyky tehtävien täyttämiseen, Nisula painottaa.

Tilanne näkyy laajalti myös puolustusvoimien henkilökunnan työssä. Nisulan mukaan henkilöstön osalta on otettu käyttöön valtion ja viranomaisten antamat määräykset, ohjeet ja suositukset.

– Tämä näkyy muun muassa lisääntyneenä etätyöskentelynä. Kotona tapahtuvan etätyön lisäksi henkilöstöä on hajautettu töihin tavanomaista laajemmin puolustusvoimien eri toimipisteisiin. Iso merkitys tilanteessa on myös jokaisen työntekijän henkilökohtaisella vastuuntunnolla siitä, että tekee parhaansa estääkseen tartuntojen leviämisen, Nisula vetoaa.

Nisulan mukaan puolustusvoimilla ei ole tällä hetkellä tarvetta lisätoimivaltuuksille, eikä sellaista sotilaallista uhkaa, joka niitä edellyttäisi ole näkyvissä. 

– Puolustusvoimien tehtäviin nähden vallitsevassa tilanteessa toimivaltuudet ovat riittävät eikä puolustusvoimilla ole tarvetta lisätoimivaltuuksille. Normaaliolojen lainsäädäntö antaa meille vahvan perustan toimia myös poikkeavissa tilanteissa, Nisula kiteyttää. 

Sotilaallisen maanpuolustuksen osalta valmiuslain mukaisia poikkeusoloja olisivat Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila sekä Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka.

– Näihin tilanteisiin valmiuslaissa on useita lisätoimivaltuuksia, joilla sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ylläpidetään. Koronavirusepidemia on näihin verrattuna tilanteeltaan täysin erilainen ja siksi sotilaalliseen maanpuolustukseen sovellettavaksi tarkoitettuja toimivaltuuksia ei nyt tarvita, Nisula tähdentää.

Puolustusvoimien yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on muiden viranomaisten tukeminen eli virka-avun antaminen. Virka-avun tarve saattaa tilanteen vuoksi lisääntyä.

– Puolustusvoimat varautuu tukemaan muita viranomaisia silloin kuin niiden omat resurssit eivät ole riittäviä. Puolustusvoimilla on mahdollisuus antaa käyttöön toisen viranomaisen pyynnöstä tilanteeseen sopivaa materiaalia, esimerkiksi suojavarusteita sekä tilapäismajoitukseen ja -tiloihin sopivia rakenteita. Virka-apuosastoja voidaan myös käyttää tukemaan viranomaisia erilaisissa tukitehtävissä. Viranomaisille voidaan myös antaa kuljetustukea, Nisula konkretisoi.

Varusmiehiä tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia voidaan palvelustehtävänään määrätä puolustusvoimista annetun lain mukaiseen virka-aputehtävään tai pelastustehtävään. Tehtävään määrättäessä on Nisulan mukaan varmistuttava siitä, että he soveltuvat saamansa koulutuksen perusteella suoritettavaan tehtävään. 

– Tehtäviä voisivat olla esimerkiksi telttojen ja tilapäismajoitusten rakentaminen, erilaiset järjestelyjen tukitehtävät sekä tilojen ja alueiden turvallisuuden tukitehtävät, Nisula havainnollistaa.

– Varusmiehiä tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia ei saa kuitenkaan käyttää varsinaisen koulutuksen ulkopuolella vaarallisiin tai sellaista ammattitaitoa vaativiin tehtäviin, joihin he eivät ole saaneet koulutusta. Varusmiehiä ei saa myöskään käyttää virka-aputehtävissä työskentelyyn tartuntavaarallisisissa tehtävissä, Nisula painottaa.