Wkipedia Commons

Kuvan tiikerihyttynen ei liity juttuun.

Puolustusvoimissa haluja kehittää taisteluhyönteisiä

Ruotuväen toimitus

Puolustusvoimissa on Ruotuväen tietojen mukaan herännyt haluja ryhtyä kehittämään taisteluhyönteisiä Ottawan sopimuksen takia menetetyn miinakauhun korvaamiseksi.

Pienentyvien ikäluokkien vuoksi tyhjille jääviä kasarmeja voitaisiin käyttää hyönteisten kasvatukseen.

Puolustusvoimien johtava hyönteisasiantuntija Sirkka Kärpänen-Vägglus sanoo, että jos laboratoriokokeet onnistuvat, ensimmäiset taisteluhyönteislaivueet voidaan saada testikäyttöön jo loppukesästä. Niiden kokeilemiseksi on tarkoitus järjestää Pohjois-Suomessa Räkkä 19 -harjoitus.

- Kaikki riippuu kevään kosteusoloista laboratoriomme lammikoissa, joihin taistelukäyttöön valikoitujen hyttyslajien munia on laskettu viime syksynä. Oma vaikeutensa on saada kuoriutuneet taistelijat pidettyä suljetussa tilassa ennen harjoituksen alkua, Kärpänen-Vägglus sanoo.

Jos kokeilut hyttysillä onnistuvat, myös muut hyönteislajit saattavat päästä puolustusvoimien palvelukseen. Rannikkopuolustus on kiinnostunut punkeista ja loppusyksyllä hirvikärpästen arvioidaan olevan tehokkaimpia maanpuolustajia.

Johtava hyönteisasiantuntija Kärpänen-Vägglus korostaa, että hyönteiset ovat ympäristöystävällinen tapa torjua mahdollisen vihollisen aikeita. Karkuun päässeistä tosin voi olla pientä haittaa myös siviiliväestölle.

Hyönteistutkimuksesta etsitään apua myös omavaraisuuden kehittämiselle puolustusvoimien ruokahuollossa. Jo tällä viikolla varuskuntien ruokaloissa osa lihasta on korvattu hyönteisillä. Varusmiehille ei kuitenkaan kerrota, mihin ruokalajeihin sirkkoja ja toukkia on muhennettu.