Ruotuväki

Pääesikunta on velvoittanut, että kaikkien hallintoyksiköiden tasa-arvosuunnitelmat on tarkastettava ja päivitettävä kahden vuoden välein.

Puolustusvoimat tarkastelee tasa-arvoa

Janne Jussila

Uusi puolustusvoimien palkatun henkilöstön tasa-arvotutkimus osoittaa miesten kokevan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan paremmin kuin naiset. Henkilöstöryhmien välisessä yhdenvertaisuudessa koettiin olevan eniten kehitettävää, mutta tilanne on yleisesti ottanut kehittynyt positiiviseen suuntaan.

Kolmas puolustusvoimien palkattua henkilöstöä koskeva tasa-arvotutkimus on valmistunut. Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen teettämän kyselytutkimuksen tulokset osoittavat myönteistä kehitystä puolustusvoimien henkilöstön tasa-arvotilanteessa.

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen suhtautuivat kriittisimmin siviilitehtävissä toimivat naiset. Myös heidän suhtautumisensa kriittisyys on kuitenkin laskenut. Eniten kehittämisen tarvetta koettiin henkilöstöryhmien välisessä yhdenvertaisuudessa.

– Mitään valtavan suuria muutoksia kahteen aiempaan tutkimukseen verrattuna ei ole tapahtunut, mutta yleinen kehityssuunta on parempaan päin, arvioi Pääesikunnan koulutusosaston sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen.

Kysely suoritettiin touko-kesäkuussa vuonna 2019. Vastanneita oli 3288, joista 2383 oli miehiä ja 905 naisia. Kyselyyn sisältyi kysymyksiä tasa-arvon toteutumisesta työpaikalla, sekä yleisempiä kysymyksiä esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamisesta, työilmapiiristä, itsensä kehittämisen mahdollisuuksista ja työssä jaksamisesta.

Miehet kokivat tasa-arvotilanteen yleisesti paremmaksi kuin naiset. He olivat myös naisia useammin sitä mieltä, että heidän hallintayksikössään edistetään hyvin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Naiset pitivät itsensä kehittämisen mahdollisuuksia yleisesti huonompana kuin miehet. Miehet eivät kokeneet sukupuolen vaikuttavan uralla etenemiseen, kun taas varsinkin sotilastehtävissä sekä siviilien johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivat naiset kokivat sukupuolen haittaavan sitä.

Kaikesta huolimatta sekä miesten että naisten vastauksista voidaan päätellä, että sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen palkatun henkilöstön keskuudessa on kehittynyt parempaan suuntaan sinä aikana kun tasa-arvoa on kyselyin tutkittu.

Edelliset vastaavat tasa-arvotutkimukset tehtiin vuonna 2012 ja 2016. Puolustusministeriö on asettanut tulostavoitteen, jonka mukaan tasa-arvotutkimuksia on tehtävä kolmen vuoden välein. Niin tullaan todennäköisesti tekemään myös jatkossa.

Henkilöstöryhmien välinen yhdenvertaisuustilanne oli kyselyn tulosten mukaan eniten kehittämisen tarpeessa. Puolustusvoimien siviilihenkilöstö kokee olevansa esimerkiksi uralla etenemisen mahdollisuuksissa huonommassa asemassa kuin sotilashenkilöstö.

– Siviilihenkilöstön koulutusmahdollisuuksiin toivottiin kyselyssä kiinnitettävän huomiota. Toivotaan, että jos puolustusvoimat ei tarjoa sopivaa koulutusta, niin olisi mahdollista päästä johonkin ulkopuoliseen koulutukseen, jotta omaa osaamista voitaisiin ylläpitää ja kehittää, Maijanen tähdentää.

Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton puheenjohtajan Elina Laihon mukaan puutteet henkilöstöryhmien välisessä yhdenvertaisuudessa ovat siviilihenkilöstön näkökulmasta korostuneempia kuin sukupuolten välisen tasa-arvon ongelmat.

– Ehkä se johtuu osittain arvostukseen liittyvistä asioista. Näemme, että siviilihenkilöstö on monien tehtävien jatkuvuuden tukipilareita. Siviilihenkilöstön sitoutuminen ja asiantuntijuus ovat korkealla tasolla. Tarvitsisimme suurempaa ymmärrystä ja avoimempaa keskustelua tehtävistä, mikä osaltaan parantaisi myös siviilien työn arvostusta.

Siviilitehtäviin on myös kohdistunut eniten vähentämistä. Laihon mukaan tämä koetaan syystäkin epäoikeudenmukaisena.

– Puolustusvoimien ohjeistukset ja suunnitelmat ovat kunnossa, mutta niiden toteuttaminen pitäisi varmistaa arjen toiminnassa, jotta tasa-arvoa voitaisiin edistää, Laiho jatkaa.

Laiho muistuttaa kuitenkin, että myös sukupuolten välinen tasa-arvo on Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitolle hyvin tärkeää. Hän mainitsee esimerkiksi, että naisten määrä puolustusvoimien palkatussa henkilöstössä on vähentynyt selkeästi viime vuosikymmenen aikana, mihin on vaikuttanut myös siviilihenkilöstön kokonaismäärän lasku.

– Tavallaan tästä näkökulmasta kehitys on ollut huonompaan suuntaan, Laiho toteaa.

Tasa-arvon toteutuminen työpaikoilla on puolustusvoimissa Maijasen mukaan kuitenkin hyvällä tasolla muuhun yhteiskuntaan verrattuna.

– Tässä organisaatiossa on kiinnitetty huomiota tasa-arvoon jo vuosituhannen alusta lähtien, ja tasa-arvotyötä on tehty systemaattisesti vuodesta 2005. Hallintoyksiköitä ja joukko-osastoja velvoitetaan tekemään tasa-arvosuunnitelmia, jotka ovat tasa-arvon kehittämisen välineitä.

Poikkeuksena edellisiin tasa-arvotutkimuksiin, tällä kertaa yksittäisten hallintoyksikköjen tulokset annettiin suoraan itse hallintoyksiköille. Aiemmin tuloksia tarkasteltiin vain valtakunnallisella tasolla. Nyt yksiköt saavat tietää oman tasa-arvotilanteensa tarkemmin.

– Hallintoyksiköt voivat käyttää tutkimustuloksiaan hyväksi tasa-arvosuunnitelmien laatimisessa, Maijanen avaa.