Puolustusvoimat on karsinut kasvihuonepäästöjään pitkäjänteisesti
Uusimman puolustushallinnon ympäristöraportin mukaan päästösäästöjä on saatu erityisesti sähkön- ja lämmönkäytön tehostamisella ja uusiutuviin energialähteisiin siirtymisellä. Suurimman päästölähteen, liikenteen polttoaineiden, osalta tutkittavana on biopolttoaineisiin siirtyminen.
Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuu ilmastokuormitusta erityisesti liikenteen polttoaineiden ja lämmön kulutuksen kautta. Puolustusvoimat tekee työtä päästöjensä vähentämiseksi energia- ja ilmasto-ohjelmansa mukaisesti.
– Työtä on tehty pitkäjänteisesti, ja tuloksiakin on saatu aikaan. Ensimmäinen julkaisu, Puolustushallinto ja ilmastonmuutos, on vuodelta 2008. Vuoden 2014 energia- ja ilmasto-ohjelmassa kiinteistöenergialle asetettuihin tavoitteisiin on aika hyvin päästykin. Tavoitteita kiristettiin lisää, ja todennäköisesti pääsemme niihinkin, kehuu ympäristöpäällikkö Terhi Svanström Pääesikunnan logistiikkaosastolta.
EU:n ilmastopolitikka ja kansalliset ilmastotavoitteet ovat pohjana puolustusvoimienkin ilmastotavoitteille, vaikka ne eivät suoraan velvoita puolustusvoimia. Esimerkiksi Suomen yleinen päästövähennystavoite on 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
– Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteet on asetettu puolustusvoimien omina tavoitteina. Niiden lähtökohtana on pidetty sitä, että vastattaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin, kertoo ympäristöasiantuntija Hanna Luhtio Puolustushallinnon rakennuslaitokselta.
Kesäkuussa ilmestyneen puolustushallinnon ympäristöraportin mukaan vuonna 2018 puolustusvoimien suurimmat päästölähteet olivat sotilasilmailu, lämpö ja ajoneuvoliikenne. Aineisto: puolustushallinto. Grafiikka: Winski Lähde.
Puolustusvoimien päästöt ovat pienentyneet noin kolmanneksella vuodesta 2010 vuoteen 2018. Aineisto: puolustushallinto. Grafiikka: Winski Lähde.
Vuonna 2018 puolustusvoimien päästöt vastasivat 0,4 prosenttia Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaisista Suomen kokonaispäästöistä (56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia), tai noin 23 400 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä, joka Sitran tietojen mukaan oli 10,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Liikenne on puolustusvoimien suurin päästölähde. Puolustusvoimien tavoitteena ei ole ollut karsia harjoitustoimintaa tai polttoaineen käyttöä itsessään. Polttoaineen käyttöä voidaan kuitenkin jonkin verran tehostaa.
– Liikennepolttoaineiden puolella ei ole samanlaista tavoiteuraa päästöjen tai kulutuksen vähentämiselle kuin kiinteistöpuolella, koska ohjelman tavoite ei ole, että harjoittelua tai kulutusta vähennettäisiin. Tarkoitus on, että vähemmillä resursseilla saadaan parempi suorituskyky eli tehostetaan polttoaineen käyttöä, Luhtio taustoittaa.
Ajoneuvojen polttoaineen kulutusta voidaan tehostaa esimerkiksi taloudellisen ajotavan koulutuksella, jolla pystytään säästämään arviolta 5–15 % ajotapahtuman aikaisesta kulutuksesta. Kuva: Samuli Pöntinen.
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi puolustusvoimat tutkii parhaillaan biopolttoaineiden soveltuvuutta kalustoon. Tavoitteena on saada selvitys valmiiksi vuoteen 2021 mennessä.
– Tällä hetkellä biopolttoaineiden käyttöönotto on vasta tutkimus- ja kehitysasteella ja seuraamme kansainvälistä kehitystä. Vielä eivät Hornetit lennä biopolttoaineilla, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa, Luhtio miettii.
– Tavoitteena on, että kalustomme kulkee joka tilanteessa sillä polttoaineella, mitä yhteiskunnassa on saatavilla. Kun muut ovat siirtyneet pois fossiilisista polttoaineista, meidänkin kalustomme on toimittava jollakin muulla, Svanström toteaa.
Tähän asti puolustushallinto on vähentänyt erityisesti kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksen päästöjä.
– Puolustusvoimauudistuksen myötä kiinteistöistä on luovuttu ja tilankäyttöä tehostettu. Energiatehokkuus on parantunut, ja uusiutuvien energialähteiden osuutta on lisätty, Luhtio tiivistää tärkeimmät kiinteistöenergiassa säästöä tuoneet toimenpiteet.
Vuosina 2010–2018 puolustusvoimien sähkönkulutus on laskenut 11 prosenttia ja lämmönkulutus 32 prosenttia. Päästöt ovat vähentyneet sähkön osalta noin 100 prosenttia ja lämmön osalta 55 prosenttia, mihin on vaikuttanut erityisesti uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Aineisto: puolustushallinto. Grafiikka: Winski Lähde.
Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on merkittävä päästöjä vähentävä tekijä. Puolustushallinto siirtyi vuodesta 2018 lähtien 100-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön, jolloin sähkön laskennalliset päästöt ovat noin 0.
– Sähköntuotannon puolella uusiutuvan energian osuuden lisääminen on tapahtunut hankintasopimusten kautta. Valtio on siirtynyt pikkuhiljaa enemmän ja enemmän uusiutuvilla energialähteillä tuotetun tai vihreillä sertifikaateilla kompensoidun sähkön ostoon, Luhtio kertoo.
Vuonna 2018 uusiutuvan energian sertifikaateista 64 % oli vesivoimaa ja 36 % bioenergiaa.
Sähkön kokonaiskulutus on itsessään pysynyt melko vakaana vuodesta 1981. Rakennusten sähköistyminen on kasvattanut sähkön kulutusta rakennustilavuutta kohden, mutta toisaalta rakennuskanta on pienentynyt ja energiatehokkuus on kasvanut.
Kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu esimerkiksi taloteknisten järjestelmien korjauksilla ja rakennusten peruskorjauksilla. Ilmastointijärjestelmiä on uudistettu ja lämmön talteenottoa lisätty.
Lämmön kokonaiskulutus kiinteistöissä on vähentynyt noin puolella vuodesta 1990. Lämmön ominaiskulutus eli kulutus rakennustilavuutta kohden on vähentynyt noin 40 % 1970-luvulta lähtien.
Lämmöntuotannossakin uusiutuvien energialähteiden osuutta on jatkuvasti kasvatettu, vuonna 2018 se oli 44 %. Uusiutuvasta lämmöstä 79 % tuli hakkeesta, loput maalämmöstä, uusiutuvasta sähköstä, kaukolämpönä tuotettavasta hukkalämmöstä, haloista ja pelleteistä. Yhtenä lämmitykseen liittyvänä ilmastotoimena Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) edellyttää öljylämmityksestä luopumista vuoteen 2025 mennessä.
– Uusimmassa energia- ja ilmasto-ohjelmassa tavoite otettiin käsittelyyn. Maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa on joka tapauksessa pakko miettiä energiamuoto tarpeen mukaan, Svanström toteaa.
Ympäristöpäällikkö Terhi Svanström kertoo, että puolustushallinto pyrkii vaikuttamaan myös ympäristötietoisuuteen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Varusmiesten ympäristökoulutusta pyritään uudistamaan. Esimerkiksi moodle-alustalle voitaisiin kehittää itseopiskeltavaa aineistoa. Kuva: Jussi Pohjavirta.
Kiinteistöenergia on ollut puolustushallinnon ilmastotyössä helpoin kohde, ja sen osalta vaikuttavimmat toimenpiteet on tehty.
– Kiinteistöenergian eteen on tehty eniten, koska siihen on helpointa vaikuttaa. Kohtapuoliin siitä on otettu kaikki se irti, mitä siitä voidaan saada. Seuraavaksi vuorossa on operaatioenergia. Se on aika vaikea kohde, koska niin paljon on kiinni toiminnan volyymistä. Esimerkiksi sotilasilmailu aiheuttaa yksinään puolet päästöistä. Vaikka siinä olisi ilmastomielessä paljon päästönvähennyspotentiaalia, lentotuntien määrään ei kuitenkaan ymmärrettävästi voi pelkästään ympäristösyistä vaikuttaa, Svanström kertoo.
Puolustushallinto pyrkii sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan siihen.
– Ilmastotyö ei ole pelkästään sitä, että yritetään hillitä päästöjä ja kääntää termostaattia alas. Se on myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Esimerkiksi lisääntyvät sateet aiheuttavat lisääntyvää kosteusrasitusta rakenteille. Itämeren muutokset puolestaan vaikuttavat merivoimien toimintaan, Svanström muistuttaa.
Artikkelia muokattu 21.8.2019 klo 14.05: Vaihdettu pääkuva: aiemmin pääkuvassa oli Rajavartiolaitoksen helikopteri, joka ei kuulu puolustusvoimiin eikä raportin päästölaskelmiin. Lisätty kuvaajien nimet.
