Petri Saarelainen

Puolustusministeriön viestintäyksikön viestintäjohtaja Niina Hyrsky, takanaan osa talvisodan Valontuoja-muistomerkistä, joka ulottuu 10 metrin korkeuteen. Taustalla myös Hyrskyn työpaikka.

Mansikkapaikasta viestinnän asiantuntijaksi

Tuure Äikäs

Maailma ei nuku. Uutta informaatiota, dataa, kuvia ja uutisia syntyy joka sekunti. Viestinnän ammattilaisen on oltava aiempaa aktiivisemmin hereillä ja läsnä siellä missä tapahtuu. Puolustusministeriön viestintäjohtaja Niina Hyrskyllä on monipuolinen kokemus viestinnästä niin toimittajan kuin viestintäjohtajan näkökulmasta.

Viestinnän haasteena muuttuvassa mediaympäristössä on tavoittaa ja puhutella mahdollisimman monia kansalaisia. Samalla uskon, että tässä kaikessa informaatiotulvassa on yhä suurempi tilaus luotettavalle tiedolle ja taustoitukselle, pohtii puolustusministeriön viestintäjohtaja Niina Hyrsky työkenttänsä ydintä.

– Viestinnän on tavoitettava muutkin kuin vain tietyt ryhmät, jotka jo valmiiksi seuraavat aktiivisesti puolustushallinnon aiheita, tietävät perusasiat ja tuntevat kentän toiminnan. Meidän on mietittävä miten ja missä esimerkiksi nuoret ja naiset tavoitetaan ja miten he tavoittavat meidät, Hyrsky pohtii toimistossaan puolustusministeriössä. Huoneen ikkunasta näkyy vilkas Kasarmintori.

Viestintäala ei ollut Hyrskylle mikään itsestäänselvyys, vaan mielessä kyti pitkään elokuva-ala.

– Olen syntynyt Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Se oli lapsena ihanin paikka, mitä pystyin kuvittelemaan. Sieltä oli hyvin vaikeaa muuttaa pois. Muutimme isän työn perässä Hämeeseen ennen kuin aloitin koulussa. Olen asunut Toijalassa ja Valkeakoskella, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1983.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Hyrsky lähti Tukholmaan opiskelemaan elokuvatiedettä, koska palo elokuvaohjaajaksi oli todellinen. Tukholma olikin oiva valinta ruotsalaisen elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin tuotannon ihailijalle.

– Hänellä on monia hyviä elokuvia, joista suosikkini on Mansikkapaikka.
Elokuva-alaa opiskellessaan Hyrsky tutustui myös toimittajiin, joiden työn seuraaminen sytytti kiinnostuksen toimittajan työhön. Hyrsky oli alkanut myös pohtia, ettei pelkkä elokuvatieteen opiskelu ehkä tee hänestä ohjaajaa, elämänkokemusta puuttui.

– Pian lähdin pyrkimään toimittajapuolelle. Kävin Ruotsin radion järjestämän freelance-kurssin ja tietysti innostuin entistä enemmän. Tukholmassa hain toimittajakorkeakouluun, ja samaan aikaan varmuuden vuoksi Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan viestintää pääaineena. Pääsin valtsikaan.

Valtsikan opiskeluajoista on jäänyt Hyrskylle paljon mukavia muistoja.

– Erityisen lämpimästi muistelen viestinnän professoriamme Leif Åbergia ja hänen kannustavaa ja innostavaa tapaansa opettaa ja ohjata tutkielmien ja gradun tekemistä.  Toisaalta mieleen on jäänyt sekin, että opiskelu oli silloin valitettavasti todella teoreettista ja tenttipainotteista.

Käytännön tuntumaa saadakseen Hyrsky teki jo opiskelujen ohella toimittajan töitä. Opintojen jälkeen työuralle on mahtunut monipuolisia töitä muun muassa viestintäjohtajana, ulkoministeriön lehdistövirkamiehenä, toimittajana ja -tuottajana.

Puolustusministeriön viestintäjohtajana Hyrskyllä on takanaan reilun vuoden kokemus.
Kun pyydämme Hyrskyä luonnehtimaan puolustusministeriön viestintäyksikön keskeisimpiä ominaisuuksia kolmella sanalla, hän mainitsee asiantuntevuuden, luotettavuuden ja ajassa kehittymisen. Monet tulevaisuuden haasteista liittyvät digitalisaatioon ja viestinnällisen ympäristön nopeaan muutokseen.

– Mediakenttä ja paikat, joissa ihmiset luontaisesti liikkuvat ja vastaanottavat viestejä ovat jatkuvassa muutoksessa. Perinteisen median ympärille on noussut todella paljon uusia toimijoita, viestintä on sirpaloitunut ja se on entistä vuorovaikutteisempaa. Viestin vastaanottajasta voi tulla myös viestijä. Reaktiot ovat paljon nopeampia kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Nämä kaikki asiat aiheuttavat muutoksia ja vaativat sopeutumisia ministeriön viestinnältä.

Sosiaalisen median seuranta antaa tärkeää tilannekuvaa siitä, missä ajankohtainen keskustelu kulkee puolustushallinnon alalta.

– Seuraamme eri medioita säännöllisesti, nyt meillä on koekäytössä myös kansainvälisen median verkkoseuranta. Ja tietysti seuraamme jokainen myös oma-aloitteisesti maailman menoa. Viestintätiimissämme on erittäin kielitaitoista väkeä, mikä on suuri etu varsinkin kansainvälisen median suhteen, Hyrsky jatkaa.

Viestintäosastolla on todella paljon erilaisia tehtäviä. Tärkeimpinä Hyrsky mainitsee puolustusministeriön ulkoisesta ja sisäisestä työyhteisöviestinnästä vastaamisen sekä median palvelemisen.  Tällä hetkellä projekteina ovat muun muassa verkkosivujen uudistus ja viestintästrategian laatiminen.

Taustansa vuoksi Hyrsky arvioi tuntevansa melko hyvin median toiminnan, tarpeet ja aikataulut ja pystyvänsä aika hyvin ennakoimaan teemoja ja aiheita, jotka mediaa kiinnostavat.  Hän tuntee myös paljon toimittajia, ja yrittää kuunnella herkällä korvalla miten esimerkiksi puolustusministeriön viestintä koetaan median suunnasta.

Luottava, kannustava, rauhallinen ja oikeudenmukainen ovat adjektiiveja, joilla Hyrsky kuvailisi itseään johtajana.

– Ajoittain olen vähän liian kärsimätön, mikä tulee omasta toimittajataustastani. Tämä on sellainen puoli, mitä yritän kehittää. Toivottavasti annan myös tarpeeksi tilaa tiimiläisteni näkemyksille; olen aika puhelias. Meidän viestintäporukassa on valtavan hienoja ammattilaisia, joilta itse opin paljon.

Työn vastapainoksi Hyrsky rentoutuu tekemällä pitkiä kävelylenkkejä eri kaupunginosissa.

– Olen tutustunut uudestaan omaan kotikaupunkiini viiden Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen. Helsinkiin on rakennettu sinä aikana paljon uutta ja kiinnostavaa.

Hyrskyn harrastuksiin kuuluu myös astangajooga, jonka hän kertoo pitävän toimistotyöläisen säryt etupäässä loitolla.

– Luen myös paljon, katselen leffoja, tapaan ystäviä ja matkustelen perheeni kanssa.

Haastattelussa kuljimme hyvän tarinan tavoin keskipohjalaiselta mansikkapaikalta Tukholman kautta Helsingin sydämeen. Ehkä jonain päivänä huomaamme puolustusministeriön viestinnässä elokuvatieteen puolelta napattuja tarinan rakentamisen malleja, toki puolustusministeriön strategisia linjauksia tukevalla tavalla.