Maavoimien lentävä suorituskyky

Riisipuuroa, ikkunakoristeita ja tunnelmaa luova puuseinä. Sodankylän varuskunnan muonituskeskus huokuu joulukuuta. Varusmiehiä on paikalla vain muutama, vaikka pitäisi olla aamupalan ruuhkaisin hetki. Heidät pois muonituskeskusta on vienyt viikonloppuvapaat, mutta myös Arctic Shields -sotaharjoitus, joka järjestetään Rovajärvellä. Joulufiiliksen puolestaan pois vie ulossiirtyminen, sillä lumesta ei ole tietoakaan, vaikka on joulukuun ensimmäinen päivä.

Arctic Shield-harjoituksen taistelutantereesta noin 70 kilometriä luoteeseen ja Sodankyän varuskunnasta kahdeksan kilometriä länteen sijaitsee Kyläjärven harjoitusalue. Tänään Kyläjärven ja Rovajärven harjoitusalueilla on yhteys: Maavoimat testaa raskaiden raketinheittimien uusien ampumatarvikkeiden tehon ja tarkkuuden. Ampuminen tapahtuu Kyläjärveltä, ja maalialue sijaitsee Rovajärvellä.

– Tänään testataan puolustusvoimien kaukovaikuttamiskykyä. Päivä on harvinainen, sillä tällaista ei ole ennen tehty Suomessa, vaan tänään on ensimmäinen kerta koskaan, tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta kertoo.

Päivän testiammunta juontaa juurensa vuoden 2016 helmikuuhun. Tuolloin puolustusministeri Jussi Niinistö hyväksyi hankintaesityksen, jonka mukaan Suomeen tullaan hankkimaan FMS-kauppana raskaan raketinheitinjärjestelmän ampumatarvikkeita. FMS-kaupalla tarkoitetaan tarvikkeiden hankkimista Yhdysvaltain puolustushallinnolta, eikä suoraan ampumatarvikkeen valmistajalta, joka tässä tapauksessa on Lockheed Martin.
Tilatut tarvikkeet on toimitettu Suomeen viime kesänä. Sodankylässä niitä siis käytetään raskaassa raketinheittemissä, jotka on ostettu puolestaan jo vuonna 2006.

Raketin taivaalle lähettää heitinmiehistö, johon kuuluu ajaja, ampuja ja johtaja. "Ampuessa vaunu nytkähtää ja heilahtaa. Siellä on todella pimeää, sillä kaihtimet ovat kiinni. Laukaisuääni on ulkopuolella kovempi kuin sisällä", kuvailevat heitinmiehistön jäsenet, jotka ovat Satakunnan tykistörykmentin henkilökuntaa.

 

Vuonna 2016 solmittu kauppa piti sisällään kahdenlaisia ampumatarvikkeita: pistemaaliin vaikuttavia GMLRS Unitary -ampumatarvikkeita sekä aluevaikutteisia GMLRS AW- ampumatarvikkeita. Sodankylän Kyläjärvellä testiammuttiin näistä jälkimmäistä. Aluevaikutteinen ampumatarvike levittää sirpaleita räjähtäessään kohteen yläpuolella. Kansainvälisten sopimukset määräävät, että maahan ei saa jäädä räjähtäviä kappaleita.

Järjestelmäkeskuksen maajärjestelmäosaston tekninen päällikkö, insinöörieverstiluutnantti Lauri Rajala vakuuttaa, että raketinheitinjärjestelmään, jota myös Sodankylässä käytetään, ei ole missään vaiheessa hankittu sellaisia ampumatarvikkeita, jotka olisivat miinakieltosopimusten vastaisia.

– Tässä aseessa on nimenomaan sellainen hyötykuorma, josta ei jää mitään räjähtävää maahan, vaan se on täysin inertti (reagoimaton). Maalialueelle räjähtää metallisirpaleita ja sinne on täysin turvallista mennä ampumisen jälkeen, Rajala kertoo.

Käytettävällä raketinheitinjärjestelmällä on vuodesta 2005 alkaen ammuttu GMLRS-raketteja tuhansia laukauksia Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian operaatioissa. Sitä voidaan käyttää tuhoamaan tuliasemia, johtopaikkoja, bunkkereita ja rakennuksia. Ampumaetäisyys raketilla on 15-80 kilometriä.

– Heitinjärjestelmä koostuu alustasta, asejärjestelmästä ja ammunnanhallinnasta. Rakettimoottori antaa raketille lähtökiihtyvyyden ja sen jälkeen raketti alkaa ohjautumaan maalin koordinaattien mukaan. Kyseisessä raketissa on inertiaohjaus, jota avustaa GPS, Rajala kertoo.

Kyläjärven harjoitusalueelle saapuessa Jääkäriprikaatin sotilaspoliisi nostaa kätensä lippaan kunniakkaasti, kun ajoneuvoja siirtyy porttien läpi kohti laukaisualuetta. Tapahtuman operaatioturvallisuudesta on huolehdittu tarkasti, eikä siitä ole tiedotettu etukäteen, joka ilmenee myös laukaisualueen yksinkertaisuutena: Vesisateen synnyttämien mutalammikoiden ympärillä on kaksi maavoimien raketinheitintä, ja kaksi telttaa. Muuten maisemaa täyttävät vain sumun sävyttävät matalat tunturit.

Yhteensä päivän aikana Lapin taivaalle tullaan ampumaan kuusi rakettia, joista ensimmäinen silloin, kun auringon nousemiseen on vielä yli tunti aikaa. Seuraamme laukaisua muutaman sadan metrin päästä. Ajatus siitä, että raketin kantama on 80 kilometriä kasvattaa jännitystä, sillä laukaisun on pakko olla näyttävä.

Radiopuhelimesta kuuluu: "lupa ampumiseen myönnetty". Hetken kuluttua voimakkaan äänen saattelemana muutaman metrin pituinen raketti nousee viistosti ilmaan, perässään itseään monta kertaa pidempi tulivana. Näky on vaikuttava: epäilys siitä, voisiko raketti todella lentää yhdellä laukaisulla 80 kilometriä, hälvenee mielestä hetkessä. Raketti katoaa parissa sekunnissa pilviverhon toiselle puolelle.

Välittömästi laukaisun jälkeen siirrymme telttaan katsomaan live-kuvaa Rovajärven maalialueelta. Aikaa on kulunut lähes tarkalleen kaksi minuuttia, kun videokuvassa näkyy valon välähdys. Raketti on osunut kohteeseensa.

Muutamaa tuntia myöhemmin ammutaan viisi rakettia lisää kolmen ja kahden raketin sarjoina. Myös nämä ammunnat onnistuvat.

Raskaalla raketinheittimellä ampuminen vaatii suuren alueen toteutuakseen. Kyläjärveltä raketit ammuttiin Rovajärvelle, sillä siellä järjestettiin samanaikaisesti Arctic Shield-harjoitus, ja alue oli näin ollen eristetty. Arctic Shield-harjoitukseen osallistui eri vaiheissa noin 4800 henkilöä.

Paikan päälle ammuntoja seuraamaan saapui myös puolustusministeri Niinistö.

– Minua kiinnostaa erityisesti uuden ammuksen huomattava aluevaikutus. Sillä pystytään osaltaan korvaamaan jalkaväkimiinojen kieltämisen myötä poistunutta aluevaikutuskykyä. Tämä on hyvä lisä suomalaiseen maanpuolustukseen, Niinistö painottaa.

Asevarustelua koskevissa hankinnoissa on tällä vaalikaudella ollut Niinistön mukaan maavoimien vuoro.

– Tänään testatut ampumatarvikkeet ovat yksi esimerkki maavoimien kehittämisestä tällä vaalikaudella. Ehkä tätäkin hankintaa isompi asia oli Etelä-Koreassa tehdyt kaupat 48:sta K9 Moukari panssarihaupitsista, jotka tulevat olemaan todella iso osa liikuteltavaa tykistöä, joka on nykyaikaisessa sodankäynnissä aivan olennainen osa.

Puolustusministeri sanoo olevansa tyytyväinen, kun saa vielä maaliin vastatykistötutkahankkeen. Sitten on muiden vuoro.

– Ensi vaalikaudella pamahtaa täysillä käyntiin merivoimien Laivue 2020 -hanke ja vähän myöhemmin Hornetit korvaava HX-hanke, Niinistö sanoo.

– Maavoimien kehityksen pitäisi kuitenkin jatkua samaan tapaan myös 2020-luvulla. Sen mahdollistaa se, että Laivue 2020- ja HX-hankkeet tehdään erillisrahoituksella, hän jatkaa.

Historiallista testiammuntaa tulivat seuraamaan puolustusministerin lisäksi muun muassa maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko sekä maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Markku Myllykangas. Vieraat saapuivat helikoptereilla.
 

Niinistö sanoo, että lauantaina testattu ampumatarvikehanke on pistetty liikkeelle kauan ennen hänen ministeriyttään. Kauppasopimusta kirjoitettaessa hankintaprosessi on lähempänä loppua kuin alkua.

– Kaikki lähtee strategisesta suunnittelusta, jolloin tunnistetaan suorituskyvyn tarve. Kun tarve on tunnistettu, erilaiset ratkaisut analysoidaan ja tehdään markkinatutkimus, jolla kartoitetaan sitä, millaisia järjestelmiä on olemassa, Pasivirta kertoo.

Markkinatutkimuksen perusteella valituille teollisuusyrityksille lähetään tuotteistaan tietopyynnöt. Pasivirran mukaan tämä kestää kuudesta yhdeksään kuukautta. Tietopyyntöjen analysoinnin perusteella käynnistetään tarjouspyyntöprosessi, joka niin ikään kestää vähintään puoli vuotta. Tämän jälkeen aloitetaan arviointi siitä, onko tarjotun suorituskyvyn hankkimiseen, sekä sen ylläpitämiseen varaa. Niinistön vuonna 2016 valtuuttaman hankinnan kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa.

– Sopimukset kirjoitetaan mikäli kaikki nämä palaset loksahtavat kohdalleen. Tavarantoimituksessa kestää noin kaksi vuotta, Pasivirta jatkaa.

Pasivirta arvioikin, että Sodankylässä testattujen ampumatarvikkeiden kohdalla alkuperäiset juuret juontavat todellisuudessa lähes kymmenen vuoden päähän.

– Iskukykytutkimuksia tehtiin noin viisi vuotta, kun mietittiin kaukovaikuttamiskyvyn rakentamista. Siispä työ tässä hankkeessa on aloitettu noin vuonna 2010.

Päivän päätteeksi tykistön tarkastaja on tyytyväinen.

–Uusien ampumatarvikkeiden toimintakyky on nyt todennettu. GMLRS-raketit parantavat puolustusvoimien valmiutta kauaskantoiseen tulenkäyttöön, eversti Pasivirta toteaa.