Maavoimat hyvässä vedossa
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko kertoi positiivisia uutisia maavoimien nykytilasta ja tulevaisuudesta.
– Tänä päivänä maavoimat on itsenäisen Suomen historian parhaassa kunnossa, myös suhteutettuna ympäröivään turvallisuusympäristöön, arvioi maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko.
Maavoimien tehtäviin kuuluvat maanpuolustuksen lisäksi virka-apu ja kriisinhallinta. Vuonna 2019 maavoimissa varusmiespalveluksensa suoritti noin 18 700 varusmiestä. Reserviläisiä maavoimien toimintaan osallistui viime vuonna noin 21 000. Virka-aputehtäviä maavoimien virka-apuosastot suorittivat 430 kertaa, joista suurin osa keskittyi sotilasräjähteiden raivaamiseen ja poliisin auttamiseen.
– Viranomaisyhteistyö, jota harjoitellaan kaksi kertaa vuodessa paikallispuolustusharjoituksissa eri puolilla Suomea, on meidän jokapäiväistä leipäämme. Se on kansakuntana meille suuri voimavara, Hulkko painottaa.
Kriisinhallintaoperaatioihin, joiden pääpaino on Irakissa, Afganistanissa ja Libanonissa, osallistui viime vuonna yhteensä 820 sotilasta. Kerrallaan kriisinhallintaoperaatioissa palvelee noin 400 sotilasta.
– Meillä on Afrikassa tällä hetkellä kolme pienehköä operaatiota, yksi Somaliassa ja kaksi Malissa. Afrikan rooli tulee kuitenkin jatkossa kasvamaan niin suomalaisessa kuin eurooppalaisessakin kriisinhallinnassa, Hulkko lisää.
Vuonna 2020 maavoimat osallistuu useisiin kansainvälisiin harjoituksiin. Näihin kuuluvat muun muassa Ruotsin puolustusvoimien pääsotaharjoitus Aurora, Norjan kansallinen harjoitus Cold Response sekä Suomessa järjestettävä mekanisoitu harjoitus Arrow. Kansallisissa harjoituksissa, kuten Etelä 20:ssa ja paikallispuolustusharjoituksissa korostetaan viranomaisyhteistyötä.
Maavoimat kouluttaa kaikissa joukko-osastoissaan valmiusyksikköjä, jotka ovat jatkuvassa valmiudessa. Yksikkö on kuin pienoisprikaati, joka pitää sisällään kaikkia aselajeja. Hulkon mukaan valmiusyksiköt ovat on erittäin suorituskykyisiä ja motivoituneita joukkoja.
– Valmius ei yksinään koostu henkilöstöstä, vaan kaiken pohjana on korkea maanpuolustustahto ja se, että asevelvolliset varusmiehemme haluavat osallistua tällaiseen valmiusyksikkötoimintaan. Valmiusyksikössä kaikki varusmiehet palvelevat vuoden, Hulkko taustoittaa.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko on tyytyväinen maavoimissa tehtävään työhön suorituskyvyn kehittämiseksi. Kuva: Nea Holopainen
Hulkko muistuttaa, että valtakunnalliseen pilotointiin 1/20-saapumiserälle otettu Koulutus 2020 -ohjelma on yksi tärkeimmistä maavoimien kehittämisen muodoista. Toinen asevelvollisuuteen liittyvä ajankohtainen asia on naisten vapaaehtoinen asepalvelus, johon hakeneiden naisten määrä on lähivuosina kasvanut tasaisesti. Hulkko toivoo, että varusmiespalveluksen suorittavien naisten määrä kasvaisi jatkossakin. Tämän eteen kuitenkin täytyy tehdä töitä.
– Olen kuullut, että naisten on kohtuullisen vaikeaa löytää tietoa vapaaehtoisesta palveluksesta. Sitä meidän on helpotettava, hän pohtii.
Vaikka puolustusvoimien suuret strategiset hankkeet, HX ja Laivue 2020, ovat olleet maanpuolustukseen liittyvän uutisoinnin keskiössä lähiaikoina, myös maavoimia kehitetään materiaalisesti.
Muun muassa käytettynä hankitut K9-panssarihaupitsit ja Leopard-panssarivaunut takaavat maavoimien suorituskykyä hyvän matkaa 2030-luvun puolelle asti. Maavoimien suorituskyvyn keskiössä on sataprosenttisesti kotimainen ohjelmistopohjainen M18-johtamisjärjestelmä, jonka kautta kaikki järjestelmät toimivat. M18 tulee kokonaisuudessaan käyttöön lähivuosien aikana.
– 2010-luku oli maavoimien kehittämisen vuosikymmen. Maavoimat on täysin aikataulussa kehittämisen suhteen. Tällä henkilöstöllä ja syklillä ei olisi kyetty adaptoimaan koulutukseen ja operatiiviseen käyttöön yhtään enempää materiaalia, mitä meillä tällä hetkellä on, Hulkko kiteyttää.
