Mä lähden himaan
Kirjoittaja on siirtynyt reserviin
Allekirjoittanut sekä muut tammikuun saapumiserän 255 vuorokautta palvelleet siirtyivät reserviin 13. syyskuuta. Kotiutuminen on intin aloittamisen tapaan suuri elämänmuutos. Iltavahvuuslaskennat sekä tutut tupakaverit vaihtuvat takaisin siviilielämän ystäviin ja velvollisuuksiin. Kuten palvelustoverini taannoin kirjoitti, kotiutumisen mukavuuden ratkaisee se, millainen koti siviilissä odottaa. Odottaako siellä opiskelu- tai työpaikka vai työttömyys ja epätietoisuus omasta tulevaisuudesta?
Reserviin siirtyminen tuo lisää aikaa harrastuksille ja vapauttaa aivot ajattelemaan muutakin kuin sotilaskoulutusta. Siviilielämässä arki ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä yksinkertaista kuin varusmiespalveluksessa.
Murheettomasta inttiarjesta takaisin siviilielämään siirtyminen voi jopa hieman ahdistaa. Vaikka varusmiehen arki saattaa pitää sisällään ikäviä yllätyksiä ja palveluspuvussa hikoilua sekä aamuyön pikkutuntien valvomista päivystysvuoroissa, ovat varusmiehen asiat ainakin lähtökohtaisesti suhteellisen hyvin. Valmis ruokapöytä odottaa ainakin kolmesti päivässä ja valtio tarjoaa katon, tai ainakin telttakankaan, pään päälle. Opiskelijalla tiukka budjetti taas määrittää, syödäänkö loppukuusta hernekeiton kanssa vielä pannaria. Ahtaan ja tunkkaisen itsemurhayksiön voisi mieluusti vaihtaa takaisin tutun kotikasarmin lämpöön.
Omalla kohdallani valtion tarjoamasta täyshoidosta uloskirjautuminen tarkoitti seikkailua Kansaneläkelaitoksen tukiviidakossa. Onnekseni apuna olivat asiassa kokeneemmat palvelustoverit sekä sosiaalikuraattori.
Toimeentulon lisäksi piti järjestää asiat uudessa opiskelupaikassa. Opintojen aloitus varusmiespalveluksen ollessa vielä käynnissä onnistui aikatauluttamalla omat lomapäivät elokuun lopulle. Kokemukseni mukaan puolustusvoimissa suhtaudutaan varusmiesten opiskelujen asettamiin vaatimuksiin hyvin. Kuntoisuuslomien päälle pystyttiin vielä lisäämään vapautusta muusta palveluksesta, jotta korkeakoulun aloitus sujuisi mahdollisimman sutjakkaasti.
Kun työuria yritetään pidentää niiden alkupäästä, täytyy myös varusmiespalveluksen ja opintojen yhteensovittamista miettiä. Varusmiespalvelus kun on miespuolisilla kansalaisilla keskeinen välivuosien aiheuttaja. Yhteensovittaminen ei ole pelkästään puolustusvoimien tehtävä. Myös oppilaitokset voivat vaikuttaa asiaan esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden aloittaa tai jatkaa opintoja kesken lukukauden.
