Lakikirjoja ja luottamustehtäviä
Upseerikokelas Daniel Sazonovin elämänasenne on tehdä kaikki mihin ryhtyy täysillä. Se on vienyt hänet lukuisiin mielenkiintoisiin tehtäviin niin siviilissä kuin varusmiespalveluksessakin.
Helsingin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen sekä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, 27-vuotias upseerikokelas Daniel Sazonov on ehtinyt toimia urallaan monissa tehtävissä: muun muassa opetusministerin erityisavustajana, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana, kokoomusnuorten puheenjohtajana ja Suomen Partiolaisten hallituksen jäsenä. Noin kahdeksan kuukautta sitten hän oli vielä alokas, sen jälkeen RUK:n oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja nykyään hän toimii lakimieskokelaana.
Upseerikokelas Sazonov olisi voinut aloittaa palveluksensa jo viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta aloittaminen siirtyi vuosikymmenen vaihteeseen. Sazonov kertoo aloittamisen viivästymisen olleen puoliksi tietoinen päätös.
– Puoliksi se oli sitä, että olen saanut mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja päässyt tekemään muita mielenkiintoisia asioita kuten olemaan ehdolla vaaleissa. Toinen puoli oli se, että kiinnostuin jo opintojeni alkuvaiheessa lakimieskokelaan tehtävästä, joka vaati oikeustieteellisten opintojen edistämistä. Näiden yhteisvaikutus lykkäsi tätä suorittamista ja loppupeleissä tämä on toiminut aika hyvin, Sazonov summaa.
Sazonov painottaa asenteen merkitystä sekä elämässä ylipäätään että palveluksessa etenemisessä.
– Minulle on palveluksessa ja muutenkin elämässä muodostunut motto: "Jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla". Muutaman päivän täällä oltuani huomasin, että en pysty tätäkään hoitamaan mitenkään puolivillaisella, vaan täysillä mennään, Sazonov kertoo.
Nykyiseen tehtäväänsä lakimieskokelaaksi Sazonov on päätynyt kranaatinheitinlinjan aliupseeri- ja reserviupseerikurssien jälkeen. Hän toimi myös Reserviupseerikurssin 255 Loisto oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana.
– Se on ollut yksi parhaimpia kokemuksia palveluksessani. Siinä pääsi konkreettisimmin palveluksen aikana hyödyntämään aiempaa kokemusta erityyppisestä oppilaskunta- ja järjestötoiminnasta, Sazonov korostaa.
– Kurssijuhla on kulloisenkin reserviupseerikurssin isoin ponnistus, jota valmistelevat kymmenet tai jopa sadat upseerioppilaat, joten oli aikamoinen kokemus johtaa sitä. Kun näki sen viikonlopun, miten hyvin kaikki toimi ja miten hieno kokemus se oli yli tuhannelle ihmiselle, niin siinä tuli ehkä palveluksen vahvin onnistumisen tunne, Sazonov muistelee.
Lakimieskokelaaksi pääsemisen edellytyksiä ovat ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon opiskelu tai jo valmiiksi suoritettu tutkinto, rikos-ja prosessioikeuden suoritetut opinnot sekä reserviupseerikurssille pääsy. Tehtävään voi siis hakea vasta reserviupseerikurssille valituksi tulemisen jälkeen. Näin ollen myös Sazonov sai tiedon lakimieskokelaaksi valituksi tulemisesta vasta RUK:n aikana.
– Aloitin palveluksen täällä Santahaminassa esikunta- ja viestikomppaniassa, josta minut valittiin kranaatinheitinlinjan aliupseerikurssille, ja sieltä edelleen krh-linjalle RUK:iin. Olen siis kranaatinheitinjoukkueenjohtajakoulutettu lakimieskokelas, Sazonov naurahtaa.
Lakimieskokelaat koulutetaan sijoitettaviksi eriasteisten joukkojen ja esikuntien sodan ajan oikeudellisiin tehtäviin, kuten prikaatin esikunnan oikeusupseeriksi. Sazonov kertoo viihtyneensä tehtävässään erinomaisesti.
– On ollut todella mielenkiintoista päästä intissä tekemään niin sanotusti oman alan hommia ja perehtymään intin juttuihin oman alan näkökulmasta. On ollut juuri sellaista, jota odotin, halusin ja tavoittelin. Tietysti koronatilanne vaikuttaa myös omaan koulutukseen samalla tapaa kuin kaikkien muidenkin, ja ehkä ilman tätä olisin voinut saada vielä vähän enemmän irti, Sazonov toteaa.
– Käytännössä lakimieskokelaan tehtävässä perehdytään sotilaalliseen oikeudenhoitoon eli erilaisiin oikeudellisiin kysymyksiin, jotka liittyvät Puolustusvoimiin. Palvelen sekä täällä Kaartin jääkärirykmentin esikunnassa että osittain myös Maavoimien esikunnassa, Sazonov kertoo.
Lakimieskokelaiksi valitaan saapumiserästä vain yksittäisiä varusmiehiä. Tällä hetkellä lakimieskokelaana palvelustaan suorittaa Sazonovin lisäksi vain yksi henkilö. Lakimieskokelaiden määrä riippuu saapumiserästä, tarpeesta sekä myös halukkaiden määrästä.
– Oikeuspuolella tämä ei ole samalla tapaa vakiintunut juttu kuin esimerkiksi lääkintäpuolella, jossa lääketieteellisessä opiskeluja suorittaneita lääkintäkokelaita on suhteellisen paljon per saapumiserä, Sazonov pohtii.
Palveluksen jälkeen Sazonov aikoo jatkaa työuraansa, mutta ei vielä ole varma minkä parissa.
– Valmistun nyt loppupalveluksen aikana oikeustieteen maisteriksi. Sen jälkeen täytyy alkaa katsoa töitä, joko suuntaan takaisin politikan pariin tai sitten ihan lakimieshommiin – molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia.