Lilli Hatinen

Koulutus 2020 on tuonut digitalisaation varusmiespalveluksen kaikkiin vaiheisiin. Upseeriopppilaat käyttävät taulutietokoneita opiskeluvälineinä oppitunneilla ja ryhmätöissä.

Koulutusuudistushanke etenee johtajakoulutuksessa

Merja Juva

– Armeijasta ei tehdä kirjekurssia, jyrähti everstiluutnantti Timo Hänninen 6. kesäkuuta pidetyssä Koulutus 2020 -mediapäivässä. Vaikka uudistettu johtajakoulutus hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia, tekemisellä oppimista ei ole unohdettu.

Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Sami Nurmi piti Koulutus 2020 -hankkeen tuomaa muutosta verrannollisena ilma- ja merivoimien strategisiin hankintoihin. Reserviupseerikoululla Haminassa 6. kesäkuuta järjestetyssä Koulutus 2020 -mediapäivässä uudistusta esiteltiin eri puolustushaarojen sekä Rajavartiolaitoksen edustajille
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg vahvisti Nurmen ajatuksen uudistuksen kokonaisvaltaisuudesta
– Näin suurta muutosta ei ole tehty vuosikymmeniin. Voi olla että tämän mittakaavaa ei vielä oikein ymmärretä, Lindberg huomautti.
Hän painotti myös, että vanhassa koulutusjärjestelmässä ei ole vikaa, mutta maailma on muuttunut ja puolustusvoimat haluaa pysyä kehityksessä mukana. Johtajakoulutuksen uudistuksen teemana on johtajuus vaikeissa olosuhteissa ja kehittämisalueita on yhdeksän. Kehittämisalueita ovat muun muassa johtajan verkotettu oppiminen, johtamiskoulutuksen opetusmenetelmien uudistaminen, virtuaalisen koulutusympäristön hyödyntäminen johtamiskoulutuksessa sekä simulaattoriavusteinen johtajakoulutus.

Reserviupseerikurssin johtaja, everstiluutnantti Timo Hänninen esitteli tarkemmin, mitä koulutus tarkoittaa juuri Reserviupseerikoulussa, ja painotti johtajan roolia ja sen merkitystä taistelukentällä sekä varusmieskoulutuksessa. Digitalisaatio ja virtuaaliset harjoitusympäristöt ovat jalkautuneet vahvasti varusmieskoulutukseen tänä päivänä.
– Talven reserviupseerikurssin 253 aikana kouluttajat ja henkilöstö opettelivat uutta koulutustapaa, nykyinen kurssi kokeilee ja seuraavalla kurssilla saadut kokemukset hyödynnetään ja kehitetään näiden perusteella, Hänninen selvensi.
Parhaillaan on menossa kokeilujen aikakausi ja reserviupseerikurssilla on monia eritasoisia kokeiluja käynnissä. Kokeilut vaihtelevat pienemmistä kokeiluista aina isoihin rakenteellisiin muutoksiin. Hänninen piti tärkeänä oppia epäonnistumisista ja erityisesti tukea onnistumisia.
Jatkuvan kehityksen periaate on läsnä.
Tulevaisuuden taistelukentän johtajilla on edessään haasteellinen ympäristö, kun uudet sodankäynnin menetelmät nousevat vanhojen keinojen rinnalle. Moderni johtaja ei anna käskyjä istumalla kannolla vaan taistelemalla johdettaviensa kanssa.
Reserviupseerikurssin pituus on aikaisemmin ollut 14 viikkoa. Nyt kurssiin on tuotu lisää elementtejä ja sen myötä kokeilussa on 16 viikon mittainen kurssi. Vaikka digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen kehittyy, tekemällä oppiminen säilyy.

Tulevaisuudessa koulutus voisi näyttää seuraavanlaiselta. Oppitunti olisi käytävälle asennetun televisioruudun luona. Upseerioppilaat istuisivat puoliympyrässä taulutietokoneiden kanssa. Taulutietokoneilla heillä olisi auki oppimisalusta, jonka kautta he saisivat tarvittavat materiaalit oppituntia varten.
Kouluttajan alustuksen jälkeen oppilaat keskustelisivat kahdessa ryhmässä ja palaisivat aikamääreen mukaisesti käymään läpi ratkaisujaan yhteisesti. Sen jälkeen he tekisivät vielä lyhyen tentin oppimisalustalla
Teoriaan keskittyneen oppitunnin jälkeen harjoiteltaisiin virtuaalisessa koulutusympäristössä. Luokkahuoneellinen tietokoneita olisi kytketty toisiinsa. Tällä kertaa harjoiteltaisiin tulikomentojen antamista.
Tietokoneiden ääressä istuvilla upseerioppilailla olisi kuulokkeet korvilla ja he käyttäisivät digitaalisia mittalaitteita. Harjoituksessa heillä olisi vieressään myös muistiinpanovälineet ja kartta, koska modernin teknologian pettäessä pitäisi osata myös vanha menetelmä.
Viimeisenä vuorossa olisi uudistunut liikuntakoulutus, Taistelijan keho -harjoite. Urheiluasuissa liikkuvat upseerioppilaat alkulämmittelisivät ulkoliikuntapaikalla perinteisillä salivälineillä. Tämän jälkeen he siirtyisivät neljälle eri suorituspaikalle, joissa olisi erilaisia taisteluvälineitä: kuljetusajoneuvon rengas, talvikäyttöön tarkoitetut kitkaketjut, hiekkasäkki ja ammuslaatikko. Liikuntakoulutuksessa olisi elementtejä taistelukentälle tyypillisistä lajinomaisista harjoitteista.