Lauri Parviainen

Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa oli puhumassa TK-Tiedotuskillan illassa 23. toukokuuta.

Koulutus 2020 Porin prikaatissa

Merja Juva

Koulutus 2020-ohjelma on kokeilussa useassa joukko-osastossa ja yksi näistä on Porin prikaati. Prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa kertoi TK-tiedotuskillan illassa, miten heillä on tätä kokeilua lähdetty viemään eteenpäin.

Kokeilukulttuuri puolustusvoimissa ei ole tavanomaista eikä sitä ole helppoa ajaa suunnitteluorientoituneeseen organisaatioon. Kokeilukulttuurissa olennaista on pienten kokeilujen sarja, joista opitaan samalla jatkuvasti ja kehitetään toimintaa aktiivisesti rinnalla. Eversti Mika Kalliomaa ei kuitenkaan vielä ottaisi Koulutus 2020 -ohjelmaa täysipainoisesti käyttöön, sillä monia toisiinsa liittyviä asioita on vielä testaamatta.
– Ei kiirehdittäisi tekemään johtopäätöksiä välitulosten perusteella, hän toivoi.
Joitakin hyväksi havaittuja menetelmiä on kuitenkin jo otettu käyttöön muissakin joukko-osastoissa.

Koulutus 2020 -kokeilu lähti käyntiin jo 2/18 saapumiserällä Niinisalossa ja tänä vuonna se laajeni koskemaan myös Säkylän varuskuntaa. Porin prikaatissa kokeilut keskittyvät nimenomaan alokasaikaan, kun esimerkiksi Maasotakoulussa keskitytään enemmän johtamisen muutoksiin. Uudistuksen tarkoituksena on pitää puolustusvoimat kiinni yhteiskunnan kehityksessä, myös koulutusjärjestelmän näkökulmasta.
– Mietitään, miltä puolustusvoimien koulutus pitäisi näyttää 2020-luvulla, Kalliomaa kiteytti.

Kokeilun suurimpana opetusmenetelmällisenä muutoksena Kalliomaa pitää yksilön oppimispolkun huomioimista massojen kouluttamisen sisällä. Nuoret kouluttajat pääsevät itse pohtimaan, mikä olisi paras tapa tehdä seuraavan päivän koulutus.
– Heillä on paras kosketus siihen, mikä on varusmiesten lähtökohta, hän totesi.
Käytännössä kysymys on siitä, mihin tehtävään varusmies sijoitetaan sodan ajan joukoissa.

Kokeilun myötä varusmiespalveluksen rakenne on muuttunut ja se on ollut ensimmäinen näkyvä asia arjessa. Vanhat perus-, erikois- ja joukkokoulutuskaudet on nyt pilkottu kuuden viikon mittaisiin jaksoihin. Ensimmäisenä on alokaskausi, jonka kaksi ensimmäistä viikkoa käytetään "talon tavoille" oppimiseen. Seuraavien neljän viikon aikana opetellaan sotilaan perustaidot. Sitten on koulutushaarakausi, minkä jälkeen vasta valitaan ne henkilöt, joista tulee johtajia.

Kausien lisäksi myös viikkojen rytmi muuttuu. Yhden viikon aikana käsitellään yhtä teemaa, josta perusteet opiskellaan maanantaina. Tiistai, keskiviikko ja torstai ovat käytännön koulutuspäiviä.
– Kokeilimme kolmea harjoitusta päivässä niin, että joukkueet kiersivät rastilta toiselle, Kalliomaa kertoi.
Perjantaina kerrataan, tehdään koe aiheesta ja kerätään palautetta viikosta. Kalliomaan mukaan tämä rytmi on toiminut.

Koulutusmateriaali muuttuu myös digitaaliseksi. Aamulla ennen harjoitusta katsottavat mikrofilmit kertovat, mitä olisi päivän aikana tarkoitus oppia. Harjoitukset eivät kuitenkaan katoa mihinkään, sillä esimerkiksi ampuminen opitaan ampumalla. Teknologia voi kuitenkin auttaa tallentamalla suoritukset ja antamalla palautetta.
– Saamme kesäkuussa sisäampumasimulaattorin Porin prikaatiin, Kalliomaa paljasti.
Simulaattorilla on kentien jatkossa mahdollista harjoitella myös muuta kuin rynnäkkökiväärillä ampumista. Mahdollisesti koko asevalikoima on valittavissa, kuten esimerkiksi singot ja kranaatinheittimet. Aseharjoittelun lisäksi taisteluharjoitukset voidaan käydä läpi virtuaaliympäristössä. Kesäkuussa Säkylän varuskunta saa myös raskaan ajoneuvon simulaattorin, mikä on yli 800 kortin koulutukseen verraton apu.
– Ainakin teoriassa järjestelmä mahdollistaa sen, että Karjalan prikaatissa oleva ajokouluttaja voi ajattaa meiltä seitsemää kuskia yhtä aikaa tämän järjestelmän kautta, Kalliomaa maalaili.
Digitaalisuus on näyttäytynyt luonnollisena tapana varusmiehille ja siitä on saatu positiivista palautetta.

Eversti Kalliomaa on huomannut, että nuoremmalle ikäpolvelle pitää selittää asioita eri tavalla ja tätä varten multimediavarusmiesten joukkoon tarvittaisiin myös käsikirjoittajia, jotka osaisivat oivaltaa, miten tarinoita kannattaa kertoa. Samaan "armeijakielen" kääntämisen ongelmaan törmää, kun varusmiespalveluksen jälkeen pitäisi kertoa varusmiehen osaamisesta työmaailmalle.