Koronaepidemia aiheuttaa muutoksia varusmiesten koulutuksen läpivienneissä ja harjoitusjärjestelyissä

Koronavirusepidemian aiheuttamat poikkeusjärjestelyt Puolustusvoimissa aiheuttavat muutoksia harjoitusten järjestelyissä ja koulutuksen toteuttamisessa.

Puolustusvoimat on tehnyt merkittäviä muutoksia toiminnassaan koronavirusepidemian etenemisen hallitsemiseksi ja hillitsemiseksi. Varusmiesten uusi osastojako sekä uudet palvelus- ja lomajärjestelyt aiheuttavat väkisin muutoksia myös koulutuksen toteuttamismahdollisuuksiin. Komentajakapteeni Tuomas Syvänen Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo terveyden olevan keskeisin toimintaa ohjaava tekijä. 

– Vain terve sotilas kykenee Puolustusvoimilta edelletyn valmiuden ylläpidon ja muun yhteiskunnan tukemiseen. Puolustusvoimat kykenee parhaiten ylläpitämään puolustuskykyä muokkaamalla harjoitusten toteutustapoja ja tekemällä kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla turvataan sotilaiden terveys. Meillä jokaisella on vastuu siitä, että omalla toiminnallamme ennaltaehkäisemme viruksen leviämistä niin palveluksessa kuin vapaillakin, Syvänen sanoo.

 Puolustusvoimat on linjannut, että jokaista harjoitusta tarkastellaan tapauskohtaisesti.   

– Harjoitustoimintaa jatketaan sopeutetusti ja kyky päätehtävän toteuttamiseen säilytetään - henkilöstön ja asevelvollisten terveydestä huolehtien.

Puolustusvoimat on perunut osallistumisen useisiin kansainvälisiin harjoituksiin ja kansallisten harjoitusten toteutustavassa käytetään aina tapauskohtaista harkintaa. Toistaiseksi Puolustusvoimat on perunut vain yksittäisiä kansallisia harjoituksia. Syvänen kertoo kansallisen harjoitustoiminnan intensiivisimmän ajankohdan osuvan toukokuuhun ja kesäkuun alkupuolelle.

– Touko-kesäkuussa on suunniteltu toimeenpantavaksi noin kymmenen laajaa harjoitusta, joihin on suunniteltu osallistuvan lähes kaikkien palveluksessa olevien varusmiesten. Nämä harjoitukset ovat joukkojen päättöharjoituksia, joita toimeenpanevat kaikki puolustushaarat, Syvänen kertoo.

Laajojen päättöharjoitusten eli niin sanottujen loppusotien järjestäminen ei kuitenkaan Syväsen mukaan tarkoita joukkojen kokoamista samalle harjoitusalueelle samanaikasesti. 

– Vallitsevassa tilanteessa tällaista riskiä ei oteta. Puolustusvoimat seuraa tilannetta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia, jonka perusteella päätetään kevään harjoitusten toimeenpanosta, laajuudesta ja kestosta. Tarvittaessa harjoituksia peruutetaan riskiarvion perusteella, Syvänen perustelee.

Epidemia on aiheuttanut tarpeen tarkastella vakavasti myös harjoitusten toteutustapoja.  Kouluttavilla joukko-osastoilla on Syväsen mukaan paras kyky harkita, mitä koulutusta kyseinen joukko edellyttää ja miten se on toteutettavissa tässä tilanteessa.

– Päättöharjoituksiin osallistuvat joukot ovat koulutuksen viimeisessä vaiheessa ja saaneet pääosin koulutuksen poikkeusolojen tehtäviin pienemmissä joukkokokoonpanoissa. Harjoitusten mukauttaminen vaikuttaa siten erityisesti johtajien kykyyn toimia osana laajempaa joukkokokonaisuutta, Syvänen muistuttaa.

Syvänen kertoo, että osaamisvajetta kyetään paikkaamaan esimerkiksi simulaattoriympäristössä, karttaharjoituksissa tai myöhemmin kertausharjoituksissa niiden joukkojen osalta, joille tämä osaaminen on välttämätöntä. 

– On kuitenkin selvää, että joukot eivät saavuta yhtä korkeaa osaamistasoa kuin tilanteessa, jossa harjoitukset toteutettaisiin suunnitellusti, Syvänen toteaa.
 
Muuttuvien järjestelyiden aiheuttaman vaikutuksen Syvänen kertoo olevan erilainen riippuen koulutettavan joukon koulutushaarasta ja koulutustavoitteista.

– Osalle joukoista, kuten esimerkiksi joukoille, jotka muutenkin toimivat pienryhmissä, muutokset eivät käytännössä näy mitenkään. Osalle toimeenpano muuttuu täysin tai harjoitusta ei kyetä lainkaan toimeenpanemaan suunnitelluilla tavoitteilla. Erityisesti joukoille, joiden päättöharjoitukset oli tarkoitus järjestää kansainvälisessä ympäristössä, muutos on suuri, Syvänen toteaa.

Poikkeusjärjestelyjen johdosta koulutusaika on tiivistynyt, jolloin on jouduttu pohtimaan, mistä tavoitteista joudutaan koulutuksen osalta tinkimään. Tehokasta koulutusaikaa ovat lyhentäneet ennen kaikkea pitkät vapaat sekä virka-apuvelvotteiden toimeenpano. Komentaja Mikko Sistonen Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo, että haasteita on muodostunut erityisesti johtajakoulutuksen suunnittelussa ja sen läpiviennin toteuttamisessa.

– Johtajakoulutuksen turvaaminen on tärkeimpiä tavoitteita ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehdään tarvittaessa muutoksia suunniteltuihin läpivienteihin. Haasteeksi muodostuu se, että aliupseerikursseja ei pystytty aloittamaan yhtäaikaisesti, mikä vaikuttaa reserviupseerikurssien alkamiseen yhtenäisin perustein, Sistonen kertoo.

– RU-kurssit on tarkoitus järjestää, mutta sopeutettuna vallitsevaan tilanteeseen. Myös RUK:lla koulutusaika vähenee poikkeuksellisista koulutus- ja vapaajärjestelyistä johtuen, Sistonen lisää.

Sistonen kertoo koulutusjärjestelyiden onnistuneen vallitsevan tilanteen huomioiden kuitenkin hyvin. 

– Puolustusvoimat on poikkeusolojen varautumisorganisaatio ja on kyennyt mukauttamaan toimintaansa vallitsevaan tilanteeseen, Sistonen kiteyttää.