Kenraali Puheloinen: Puolustusvoimauudistuksella pidettiin muutos omissa käsissä

Reilut neljä vuotta reservissä olleen kenraali evp. Ari Puheloisen komentajakaudella tehdyllä puolustusvoimauudistuksella pidettiin muutos puolustusvoimien omissa käsissä. Sen avulla luotiin tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.

Heinäkuun viimeisenä päivänä 2014 reserviin siirtynyt kenraali evp. Ari Puheloinen ei ole eläkepäivinään jäänyt lepäämään laakereilleen, vaikka onkin pidättäytynyt puolustusvoimia koskevista lausunnoista julkisuudessa. Hän toimii hallituksen jäsenenä kahdessa yhtiössä, metsäteollisuusjätti UPM:ssä ja puolustustarvikealalla toimivassa Patriassa.
Viime kesäkuussa Puheloinen nimitettiin Vapaudenristin ritarikunnan kansleriksi, missä tehtävässä hän seurasi kenraali evp. Gustav Hägglundia. Vapaudenristin ritarikunta myöntää kunniamerkkejä lähinnä puolustusvoimien lippujuhlan päivän ja itsenäisyyspäivän yhteydessä. Kansleri johtaa ritarikunnan hallitusta joka valmistelee kunniamerkkiesitykset tasavallan presidentin päätettäväksi.

– Vakiintunut pääsääntö on, että kesäkuussa palkitaan sotilaita ja joulukuussa siviilejä. Kunniamerkkejä myönnetään toki myös muina vuodenaikoina, jos on selvät perusteet, mutta ne ovat yksittäistapauksia, Puheloinen sanoo.
Vapaudenristin ritarikunta on vanhin Suomen kolmesta ritarikunnasta. Sen kunniamerkkien myöntämistä koskeva asetus on 1940-luvulta, ja sen mukaan "kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana Suomen puolustusvoimain päällystöön, alipäällystöön ja miehistöön kuuluville sotilaallisista ansioista sekä puolustusvoimain palveluksessa oleville tai muutoin puolustusvoimain hyväksi työskenteleville siviilihenkilöille puolustusvoimiin kohdistuvasta ansiokkaasta toiminnasta".
Puheloinen huomauttaa, että maanpuolustus on tullut vuosikymmenien aikana laajemmaksi käsitteeksi kuin vain sotilaallinen maanpuolustus.
– Tässä valossa on järkevää ja tarkoituksenmukaista, että myös ansioiden arviointia laajennetaan. Kaikki hienosäätö on tehty kuitenkin alkuperäisen asetuksen hengessä ja sen ideaa kunnioittaen. Viime vuosina on tullut mukaan laajempi turvallisuusajattelu. Samoin, jos ajatellaan sotilaallisen maanpuolustuksen ansioita, niin tänä päivänä on kybermaailma ja sen alan puolustuskysymykset, joissa toiminta otetaan myös huomioon. Ritarikunnan pitää elää ajassa, muuten se ei täytä tehtäväänsä vaan irtautuu arjesta, Puheloinen sanoo.

Vapaudenristin ritarikunnan kanslerin tehtävät vievät Puheloisen mukaan aikaa "sopivasti". Talouselämän luottamustehtäviin, UPM:n ja Patrian hallituksiin, hän kertoo lähteneensä sen vuoksi, että ne tarjoavat yhteiskuntaan toisenlaista näkemystä ja kokemusta kuin sotilasammatti, vaikka sekin on eräänlainen poikkitieteellinen ammatti: sotilaskysymyksiä arvioitaessa ja päätöksiä tehtäessä on otettava yhteiskunta huomioon laajasti, mukaan lukien talouselämä, politiikka, kansalaisten arkipäivä, oikeuskysymykset ynnä muut.
– Minusta on erinomainen asia, että yhteiskunta katsoo tarvitsevansa sotilaita ja sitä kokemusta, jota sotilailla on, jota voidaan hyödyntää muillakin alueilla kuin sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Kyllähän esimerkiksi strategian peruskysymykset ovat aivan samat, oli sitten kyseessä sotilaselämä, siviilielämä, bisnesmaailma, hallinto tai vapaaehtoiskenttä, kuten järjestöt tai jopa kulttuuri. Strategiakysymyksethän ovat aivan keskeinen osa yritysten hallitustyöskentelyä, Puheloinen sanoo.
Strategian tärkein kysymys on Puheloisen mukaan, mitä meidän pitää tehdä?
– Mihin suuntaan aiomme mennä? Mikä on meidän tavoitteemme tai päämäärämme? Millä idealla sinne päämäärään edetään? Mahdollisesti millä idealla järjestetään resurssi päämäärään pääsemiseksi, Puheloinen pohtii.

Viiden vuoden määräaikaisen komentajapestinsä päätehtäväksi Puheloinen koki puolustusvoimauudistuksen. Hän käynnisti sen julkisuudessa syksyllä 2010 valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessa.
– Käynnistämisen taustalla oli se, että puolustusvoimissa itsessään pitää olla valmiutta kehittyä ja muuttua, ettei tule sitä tilannetta, että ulkoapäin jouduttaisiin käskemään, milloin ja miten pitää sisäisesti muuttua. Se loi hyvät pohjat suunnittelulle ja läpiviennille. Puheloinen kertaa.
Toinen tärkeä asia oli, että uudistus oli suunnattu tulevaisuuteen ja tulevaisuuden toimintaedellytysten luomiseen.
– Jos sanotaan, että puolustusvoimauudistus kuului ainoastaan siihen aikaan, niin ei ole oivallettu sen tarkoitusta. Pelkistäen sanottua ideana oli se, että ennen kaikkea rauhanajan toimintoja ja niiden organisointia kehittämällä parannetaan toiminnan tehokkuutta ja sen tuloksena voidaan siirtää sekä rahoitus- että henkilöstöresursseja päätehtävään eli sodanajan toimintojen puolelle, Puheloinen korostaa.
Puheloinen sanoo, että silloin tehtiin ennakkoluulottomasti isoja uudistuksia. Puolustusvoimien henkilöstö teki kaiken todella hienosti. Näin vuosien päästäkään ei hänen korviinsa ole kuulunut puolustusvoimista sellaista, että joku isoista päätöksistä olisi osoittautunut huonoksi, vaikka säätöjä onkin ollut tarpeen tehdä.
Puheloinen vakuuttaa, että esimerkiksi varuskuntien lakkauttaminen ei ole jättänyt vammoja hänen sieluunsa. Kaikki esitykset olivat perusteltavissa ja viime kädessä päätöksen joukko-osastojen lakkauttamisesta teki puolustusministeriö, jolla oli mahdollisuus vaikuttaa asioihin valmistelun eri vaiheissa. Sodanajan joukkojen vahvuus oli se, mihin kyettiin niin, että saatiin tasapainoinen koneisto, jolla oli todellista suorituskykyä.
Suomalainen vahvuus on Puheloisen mukaan siinä, että ymmärretään sopivalla tavalla sotilaallisen maanpuolustuksen ja kokonaismaanpuolustuksen tarpeet. Vaikka vuoden 2011 vaalien jälkeen puolustusmäärärahoja leikattiin enemmän kuin mihin puolustusvoimat oli valmis, leikkauksista on kuitenkin tultu jonkin verran takaisin, eli poliittisessa päätöksenteossa on kyetty tekemään myös reivauksia, jos sellaiset ovat olleet tarpeen.

Ajankohtaisiin puolustusvoimien kysymyksiin Puheloinen välttää ottamasta kantaa, sillä ne kuuluvat nyt siellä toimiville. Evp-kenraali ehtii kuitenkin seurata edelleen myös turvallisuuspolitiikkaa. Hän sanoo, että Venäjä on systemaattisesti jo parikymmentä vuotta jatkanut pyrkimyksiään kansainvälisen painoarvonsa lisäämiseen.
– Mutta kentässä on paljon muitakin, Kiina, Yhdysvallat ja Euroopan unioni. Tavallaan tässä on neljän keskeisen toimijan kenttä, jossa voimaviivat ovat elämässä. Mutta ainahan ne ovat eläneet, eli muutoksia on tapahtunut ennenkin, Puheloinen rauhoittelee.