Kansallista veteraanipäivää vietetään luovasti
Tänään, 27. huhtikuuta vietetään kansallista veteraanipäivää. Koronatilanne vaikuttaa omalta osaltaan myös kansallisen veteraanipäivän viettämiseen.
Kansallista veteraanipäivää vietetään jälleen Lapin sodan päättymispäivänä, 27. huhtikuuta. Vuodesta 1987 vietetty juhlapäivä ja liputuspäivä saa tänä vuonna erityisen mausteen, sillä koronavirustilanne vaikuttaa juhlapäivän tilaisuuksiin.
Koronavirustilanteen vuoksi suunniteltu veteraanipäivän pääjuhla Tampereella on jouduttu perumaan tältä vuodelta. Pääjuhlaa on tarkoitus viettää ensi vuonna Tampereella, mikä merkitsee myös seuraavan isäntäkaupungin, eli Lappeenrannan vetovastuun siirtymistä vuodelta 2021 vuodelle 2022.
– Alueelliset ja paikalliset tilaisuudet ympäri Suomea järjestetään pienimuotoisemmin kokoontumisrajoitukset huomioiden, kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätoimikunnan sihteeri majuri Marko Maaluoto kertoo.
Veteraanipäivän aamu alkoi Puolustusvoimain komentajan, Timo Kivisen laskiessa seppeleen Hietanimen hautausmaalla Sankariristille ja Marsalkka Mannerheimin haudalle.
Kuva: Ville Multanen / Puolustusvoimat
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti veteraanipäivää omalla tervehdyksellään. Tervehdyksessään tasavallan presidentti otti laajalti huomioon yhteiskuntaamme poikkeusolot antamalla kunnioituksensa muun muassa terveydenhuollon ja turvallisuuden ammattilaisille. Niinistön mukaan veteraanisukupolven perintö ja yhteistyön merkitys eivät saa unohtua.
– Tämä juhlapäivä muistuttaa meitä veteraanisukupolven perinnöstä. Me emme unohda tekoja ja uhrauksia, joiden ansioista Suomi selviytyi ja säilyi vapaana demokraattisena kansakuntana, Niinistö lausui tervehdyksessään.
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja puolustusministeri Antti Kaikkonen julkaisivat myös omat videotervehdyksensä juhlapäivän johdosta.
– Rauhan saavuttamisesta ja vapauden säilyttämisestä kuuluu kunnia sotaveteraaneille, lotille ja sodan ajan sukupolville, jotka taistellen ja yhteiskuntaa kannatellen saavuttivat sen kaikkein tärkeimmän tavoitteen itsenäisyyden ja vapauden, Kivinen painotti tervehdyksessään.
– Veteraanit, jos ketkä, ovat oman päivänsä ansainneet. Saamme viettää tätä päivää suurella kiitollisuudella ja kunnioituksella veteraanien tekemien uhrausten vuoksi, Kaikkonen kiteytti.
Kuva: Ville Multanen / Puolustusvoimat
Juhlapäivän kunniaksi tarvittiin myös musiikin suhteen luovia ratkaisuja. Valtioneuvoston Youtube-kanavalla julkaistiin lähes 1 100:n laulajan laulamana Finlandia-hymni Suomen suurimman Virtuaalikuoron toimesta. Kaartin soittokunta julkaisi juhlapäivän kunniaksi puolestaan oman versionsa Veteraanin iltahuudosta, joka oli äänitetty etätöitä hyödyntäen.
Hietaniemen seppeleenlaskun lisäksi veteraanipäivää vietetään tilanteen sallimissa puitteissa ympäri maan. Esimerkiksi Lappeenrannassa sotien muistomerkit seppelöidään ja kukitetaan ilman yleisöä sekä videoidaan perinteinen muistojumalanpalvelus.
Nurmijärvellä puolestaan yksin asuva, pian 98 vuotta täyttävä jatkosodan veteraani Mauno Tenhovirta viettää juhlapäivää totuttuun tapaan kotonaan. Tenhovirta kertoo viettävänsä tärkeätä päivää kuitenkin suurella kunnioituksella ja muisteluiden merkeissä. Koronavirustilanteen Mauno ei koe erityisemmin vaikuttaneen elämäänsä: jälkipolvi tuo kerran viikossa ruoat Maunolle, joka kertoo viihtyvänsä yksin asuen oikein hyvin.
– Tunnen, että meille veteraaneille annetaan työstämme Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta nykyään suuri arvo, Tenhovirta pohtii.
