Merisotakoulu

Merikadettien lähiopintoihin kuuluu tähtimerenkulun opiskelua, jossa harjoitellaan paikan määrittämistä tähtien perusteella.

Kadettien koulutuspurjehdus siirtyi tänä vuonna simulaattoriin

Joakim Kullas

Merikadettien koulutuspurjehdus järjestetään tänä vuonna sopeutetusti. Pitkä merilläoloaika vaihtuu luokkaopetukseen ja simulaattoreihin.

Koronavirustilanne on rajoittanut myös Merisotakoulun kadettien koulutustoimintaa. Perinteisesti vuosittain järjestettävä kuusi viikkoa kestävä koulutuspurjehdus pidetään tänä vuonna ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin kadeteille sopeutetusti pienryhmissä. Varusmiehistä poiketen kadetit on jaettu neljään vahtivuoroon, joiden puitteissa myös koulutus järjestetään. 

Sopeutetun koulutuspurjehduksen opintokokonaisuudessa pienryhmissä koulutettavien kadettien opinnot toteutetaan luokka- sekä alusympäristössä. Kolmannen vuosikurssin kadettiylikersantti Aleksi Purhonen kertoo, että koulutus on alkanut lähiopinnoilla.

– Lähiopinnot alkoivat kaksi viikkoa sitten painottuen tähtimerenkulun opintoihin, jossa harjoittelimme tähtien mittaamista ja paikan määrittämistä niiden perusteella, Purhonen avaa.

Noin kaksi viikkoa sitten alkaneet lähiopinnot suoritetaan luokkaolosuhteissa, jonka jälkeen on vuorossa merelläolojakso. Kahden meriviikon välillä on yksi viikko luokkaopetusta, jossa suunnitellaan toisen meriviikon ammuntoja.

Kadetit osallistuvat myös osana koulutuspurjehdusta Merivoimien meritaisteluharjoitus Lottaan 25.- 29. toukokuuta. Luokkaolosuhteissa voidaan lisäksi toteuttaa monenlaista simuloitua harjoitustoimintaa, sillä Merisotakoululla on käytössään muun muassa planetaario sekä erilaisia merenkulkusimulaattoreita. Kadettiylikersantti Purhonen kokee oppineensa tähän mennessä kaiken yhtä hyvin, kuin merelläkin olisi oppinut. 

– Tietenkin se, että ollaan pitkään merellä jää tästä pois, mutta tähän mennessä asiat on koulutettu hyvin, Purhonen kuvailee. 

Normaalioloissa koulutuspurjehdus suoritetaan kokonaan merellä ja se suuntautuu kansainvälisille merialueille. Se toimii yleensä erityisesti ensimmäisen vuosikurssin merikadeteille ensikosketuksena meripalvelukseen ja taistelualukseen koulutusympäristönä. Kolmatta vuosikurssiaan suorittava Purhonen kertoo, että kolmannen ja ensimmäisen vuosikurssin tavoitteet ovat keskenään hyvin erilaiset. Vaikka Purhonen onkin ehtinyt suorittaa ensimmäisen vuoden koulutuspurjehduksen, hän mainitsee pettyneensä saatuaan kuulla muutosjärjestelyistä.

– Eihän se tietenkään kivalta tuntunut, sillä onhan tämä yksi kolmen vuoden koulutuksen päätapahtumista, jossa oppimiamme asioita päästään soveltamaan.

Purhonen sanoo kuitenkin ymmärtävänsä seikat järjestelyiden taustalla. Päätöstä oltiin mietitty pitkään ja erilaisia vaihtoehtoja punnittu. Päätös oli koulutuksen kannalta ilmeisen toimiva.

– Täytyy kuitenkin ymmärtää vallitsevat olosuhteet, eikä lähteminen tässä tilanteessa olisi ollut järkevää. Tärkeintä tässä on, että saamme suoritettua samat opintokokonaisuudet, jotka olisi pitänytkin toteuttaa, Purhonen pohtii