Itsenäisyyspäivän Vapaudenristit luovutettiin
Nimekäs joukko kokoontui Helsingin päävartioon, jossa Vapaudenristin ritarikunta jakoi itsenäisyyspäivän erän kunniamerkkejä maanpuolustuksen hyväksi tehdyssä työssä ansioituneille.
Suomen vanhin virallinen ansioritarikunta, Vapaudenristin ritarikunta, luovutti tänään itsenäisyyspäivänä voimaan astuvat Vapaudenristit saajilleen. Vapaudenristejä on jaettu vuodesta 1918 alkaen muutamaa taukoa lukuunottamatta vuosittain. Kunniamerkkejä jaetaan puolustusvoimien lippujuhlan päivänä pääosin sotilaille ja Suomen itsenäisyyspäivänä siviileille.
– Oman edesmenneen esimieheni sanoin: Muistakaa pojat, että oma onnistuminen tulee vain yhteisen onnistumisen kautta, kunniamerkin työllään tiedustelulakia valmistelleen työryhmän puheenjohtajana ansainnut Tapani Tölli julistaa kiitospuheessaan.
– En miellä, että kunniamerkkien arvostus olisi nykypäivänäkään kadonnut mihinkään. Kun katsot ympärillesi ja näet rinnuksissa ristin, herättää se poikkeuksetta arvostusta. Onhan se hieno kunnianosoitus, kommentoi Tölli.
Kunnanjohtaja Tapani Tölli vastaanotti ristin työstään tiedustelulakia valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toimimisesta.
Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja -mitali perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 4.3.1918 ja sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16.12.1940. Silloinen tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka, C.G.E. Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan ohjesäännön asetuksella numero 550/18.8.1944, joka on yhä voimassa.
Ritarikunnan kunniamerkit ovat: Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali.
Vuosien 1918–1919 aikana jaettiin Vapaudenristin kunniamerkkejä noin 28 000 kappaletta. Näistä Vapaudenristejä oli noin 10 000 ja Vapaudenmitaleja noin 18 000. Viime sotiemme 1939 – 1945 aikana jaettiin noin 573 000 Vapaudenristin kunniamerkkiä. Näistä Vapaudenristejä oli noin 90 000 ja Vapaudenmitaleja noin 483 000. Sotien jälkeen Vapaudenristin kunniamerkkejä on jaettu rajoitetusti. Vuosina 1946 - 2006 on jaettu noin 2500 Vapaudenristin kunniamerkkiä, joista Vapaudenristejä noin 1100 ja Vapaudenmitaleja noin 1400. Tänään vapaudenristin vastaanotti 15 ansioitunutta Suomalaista.
Vapaudenristin ritarikunnan suurmestarina toimii Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Ritarikunnan suurmestarin apuna toimii ritarikunnan hallitus, johon kuuluu kansleri, kenraali Ari Puheloinen, varakansleri, kenraaliluutnantti Olavi Jäppilä, sihteeri, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa ja rahastonhoitaja, kontra-amiraali Timo Junttila.
6.12.2019 Vapaudenristillä palkittiin seuraavat henkilöt:
2. luokan Vapaudenristi
puheenjohtaja Erkki Olavi Heikkinen
kunnanjohtaja Tapani Olavi Tölli
3. luokan Vapaudenristi
kunnallisneuvos Kari Tapani Ahokas
puheenjohtaja Pasi Juhani Alho
valmiusjohtaja Heikki Ilpo Härtsiä
yksikön johtaja Petri Harry Kaius Knape
lainsäädäntöjohtaja Katriina Satu Marketta Laitinen
4. luokan Vapaudenristi miekkoineen
kapteeni Pertti Ilmari Saukkonen
4. luokan vapaudenristi
varapuheenjohtaja Arno Olavi Hakkarainen
opetusneuvos Erkki Johannes Hautamäki
piiriteknikko Jorma Kalevi Lahtinen
puheenjohtaja Markku Olavi Peltoniemi
johtaja Taina Marjaana Rautio
koulutussihteeri Paula Anja Kristiina Slotte
maanviljelijä Seppo Tapio Vohlonen