Intissä yhdistyy uusi ja vanha
Kirjoittajan mielestä uudistuminen ei vähennä uskottavuutta.
Virtuaalisen koulutusympäristön parissa palvelevat varusmiehet ovat viime kuukausina saaneet oman osansa julkisuudesta. He kehittelevät parhaillaan mobiilisovellusta puolustusvoimien koulutuksen hyödynnettäväksi. Pelin ideana on kohdistaa rynnäkkökivääri tosielämästä tutuilla naksautuksilla, viedä tähtäinjyvä oikealle paikalleen ja laukaista ase maaliin. Kaikki tämä tapahtuu oikean ampumaradan sijasta älypuhelimen ruudulla. Esimerkiksi Ilta-Sanomat julkaisi huhtikuussa aiheesta uutisvideon nettisivuillaan.
Varusmiespalvelus on usein jo pidemmän aikaa reservissä viettäneiden entisten varusmiesten mielissä muovautunut kullatuiksi muistoiksi loputtomista pinkka- ja punkkatarkastuksista sekä auktoriteeteista, joita ei sovi kyseenalaistaa. Varusmiesten siviiliosaamisen hyödyntäminen vaikuttaa tässä valossa vain epätoivoiselta yritykseltä pyristellä muodin viimeisimmissä virtauksissa.
Samaan aikaan puolustusvoimia kuitenkin syytetään kyvyttömyydestä uudistua. Kun poika tulee ensimmäisille viikonloppuvapailleen ja kertoo isälleen, kuinka heillä edelleen on käytössä samat siniset verryttelyasut eli smurffit, huudahtaa isä lempeän ivallisesti: "No eihän se intti ole mihinkään muuttunut!" Uusi versio tästäkin klassikkoasusta on tosin valmistunut, vaikka se ei olekaan vielä laajalti käytössä.
Puolustusvoimien kohderyhmä on haastava: maanpuolustus palvelee koko Suomea ja kaikkia sukupolvia. Kaikkien julkisten instituutioiden tavoin puolustusvoimat saa rahoituksensa suomalaisten kukkaroista, jolloin sen tekemät toimet ovat jatkuvan suurennuslasin alla. Vähintäänkin kaikilla asepalveluksen suorittaneilla kansalaisilla on puolustusvoimista jokin mielipide. Kun kyseessä on jokaisen kansalaisen henkilökohtainen turvallisuudentunne, on ymmärrettävää, että puolustusvoimien toimintatavat kirvoittavat paljon kommentteja ääripäästä toiseen. Tuoreet kalustopäivitykset siinä missä varusmiesten uudistuva koulutus saavat lähes poikkeuksetta median ja yleisön kiinnostuksen osakseen.
Suomen puolustuksen kannalta yksittäisten ihmisten kokemusmaailmasta voi kuitenkin vetää positiivisen johtopäätöksen: puolustusvoimat on sopiva sekoitus uutta ja vanhaa. Maanpuolustusorganisaatiomme ei ole vierimiseen väsynyt kivi, joka on pysähtynyt ensimmäisen alamäen jälkeen paikoilleen. Toisaalta puolustusvoimien uskottavuudelle tekee hyvää, ettei sillä ole tarvetta poukkoilla trendistä toiseen. Päivittäisen mielialan mukaan vaihtuva puolustustaktiikka tuskin olisi kenenkään etu. Luottamusta se ei ainakaan herättäisi.
On hienoa huomata, että varusmiehille annetun työn näyttöpäätteiden ääressä uskotaan johtavan johonkin hyödylliseen eli tässä tapauksessa mobiilissa tapahtuvaan oppimisympäristön kehittämiseen. Uhat, joihin maanpuolustuksen on varauduttava, muuttuvat kuitenkin hyvin nopeasti – kyberhyökkäykset ovat maailmalla jo melko tavallisia. Siksi teknologia-alan osaajia olisi varaa haravoida varusmiesten joukosta nykyistäkin enemmän. Uudistuminen ei ole synonyymi vähenevälle uskottavuudelle.
