Varusmies toivoo joustoa
Kirjoittaja kaipaisi puolustusvoimiin joustavuutta.
Esimerkkejä on paljon:
1) Kahdesta saman kurssin upseerioppilaasta toinen asuu Turussa ja toinen Espoossa. Turkulainen määrätään johtamaan uusia alokkaita p-kauden ajaksi Upinniemeen ja espoolainen Pansioon. Näin molempien kotimatka on selkeästi pidempi, eikä heidän palveluspaikkoja vaihdeta, vaikka asia tuodaan esille.
2) Etelä-Suomessa palvelustaan suorittava varusmies asuu Lapissa ja osallistuu säännöllisesti maanantaisin kotikaupungissaan kaupunginvaltuuston kokouksiin. Varusmies ei saa viikonloppuvapaiden päätyttyä sunnuntaisin jäädä pohjoiseen, vaan palaa etelään käytännössä nukkumaan yhdeksi yöksi, sillä hän suuntaa jo maanantaina päivällä takaisin Lappiin yhtä kokousta varten.
Myös arkipäiväisempiä ja yksittäisiä, mutta yhtä järjettömiä tarinoita kuulee useita, kun kokemuksia kysyy varusmieskavereilta: palosuojahuppua käytetään 30-asteen helteessä, koska "se on vain ollut tapana". Varusvaihtoon ei päästetä, koska varusmiehelle myönnettyä vuodelepoa noudetaan liiankin kirjaimellisesti. Varuskunta-alueella huppua tai karvalakin korvaläppiä ei anneta käyttää, vaikka olisi kuinka kylmä. "Joo" tai "kiitos" eivät kelpaa, vaan vastauksen pitää olla "kyllä" ja "kiitän". Tämä tekee keskustelemisesta vastenmielistä.
Mihin tämä saattaa johtaa? Varusmies toteaa, että on helpompi saada anteeksi, kuin saada lupa. Siis kielletty asia tehdään luvattomasti, runtelut ja rangaistukset kärsitään, ja palvelus jatkuu.
Arkipäiväiset järjettömät päätökset johtunevat siitä, että päätöksen tehnyt varusmiesjohtaja ei selvitä, voisiko asian tehdä toisin. En kuitenkaan syytä heitä. Mielestäni kaikki yllä mainitut tilanteet ongelmallisiksi tekee kankeus, joka esiintyy puolustusvoimien sisäisessä kulttuurissa. Neuvottelumahdollisuudet ja kompromissiratkaisut ovat kiven alla ja päätöksiä perustellaan sillä, että "säännöt ovat sääntöjä". Siis käytännössä päätöksiä ei perustella.
Organisaatiokulttuurista pitäisi siis tehdä joustavampi. Se antaisi tilaa järjen käytölle ikivanhojen sääntöjen, tulenaran hierarkian ja poikkeuksellisen kurin luomalta järjettömyydeltä. Tällä olisi varmasti vaikutusta varusmiespalveluksen mielekkyytteen ja sitä kautta aina maanpuolustustahtoon asti - usean nuoren mielessä kun nämä kaksi asiaa kulkevat pitkälti käsi kädessä.
