Ihan tavallinen amiraali
Vara-amiraali Louise Dedichen on tottunut olemaan ensimmäinen. Kun hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi vuonna 2008, hänestä tuli ensimmäinen nainen Norjan kenraalikunnassa. Nyt hän on ensimmäinen nainen, joka istuu Naton sotilaskomiteassa.
Norjassa on tällä hetkellä neljä naiskenraalia ja -amiraalia. Se on eniten kaikista Pohjoismaista. Ruotsissa ja Tanskassa on molemmissa kaksi naiskenraalia, Suomessa ei yhtään.
Norjalaisen vara-amiraali Louise Dedichenin missio on motivoida naisia, etenkin nuoria naisia.
− Velvollisuuteni on olla jonkinlainen roolimalli tytöille, ja näyttää, että kaikki on mahdollista, hän pohtii.
− Armeijaan tulevien naisten ei tarvitse olla mitenkään poikkeuksellisia.
Dedichenin mielestä puolustusvoimilla ei ole varaa jättää puolta väestöstään ulkopuolelle. Armeija tarvitsee fiksuimmat ja parhaat yksilöt sukupuoleen katsomatta. Jos puolustusvoimat rekrytoi vain miehiä, puolet potentiaalista jää käyttämättä.
Dedichen korostaa, että on puolustusvoimien oman edun mukaista ottaa huomioon kaikki vaihtoehdot.
− Naisten ja miesten yhteistyö on todistetusti eduksi työyhteisössä, hän lisää.
Sotilasuransa Louise Dedichen aloitti vuonna 1983 astuessaan palvelukseen Norjan merisotakoulussa. Tuolloin naisten sotilasuralle oli vielä paljon rajoitteita.
− Merisotakouluun ei otettu sisään kuin yhteensä kolme naista, ja vain huoltolinjalle, Dedichen muistelee.
− Noista paikoista käytiin kova kilpailu, ja olin erittäin ylpeä päästessäni sisään.
Kaksi vuotta myöhemmin Norjassa säädettiin laki naisten asepalveluksesta ja kaikki rajoitukset poistettiin.
Dedichenin tarkoitus oli alun perin hakea opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Osin näyttämisen halusta hän päätyikin hakemaan merisotakouluun. Perhe ja ystävät yllättyivät Dedichenin päätöksestä, mutta varsinkin isä tuki tyttärensä valintaa.
− En ole koskaan katunut päätöstäni.
Vuonna 2006 Dedichen nimitettiin ensimmäisenä naisena Norjan maanpuolustuskorkeakoulun rehtoriksi. Nimitystä seurasi amiraaliylennys ensimmäisenä norjalaisena naisena vuonna 2008.
− Olin erittäin ylpeä amiraaliylennyksistäni, Dedichen sanoo.
− Se oli myös viesti muille naisille, että kaikki on mahdollista.
Ylennyksellä oli kuitenkin varjopuolensa. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin tehtävään ehdolla ollut miespuolinen upseeri väitti, että Dedichen valittiin sukupuolensa takia, ja vei asian oikeuteen. Seurasi kuusi vuotta kestänyt oikeustaistelu. Käräjäoikeus päätti asian Dedichenin hyväksi, hovioikeus taas Dedicheniä vastaan. Lopulta vuonna 2014 Norjan korkein oikeus päätti, että Dedichenin sukupuoli ei vaikuttanut valintaprosessissa. Dedichenille korkeimman oikeuden päätös oli suunnaton helpotus ja voitto.
− Korkeimman oikeuden päätös oli erittäin vahva viesti kaikille naisille, ei pelkästään puolustusvoimissa työskenteleville, hän painottaa.
Dedichenin tapaus oli pohjana uudelle laille sukupuolten tasa-arvosta Norjassa.
− Eli nykyään oikeustieteellisen opiskelijat pänttäävät minun oikeusjuttuani, Dedichen kertoo selvästi ylpeänä.
Lousei Dedichen uskoo, että Norja on valmis naispuoliseen puolustusvoimien komentajaan. Kuva: Torbjoern Kjosvold/Forsvaret
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina Dedichen palveli poikkeuksellisen pitkään, yhteensä kaksitoista vuotta. Yksi hänen suurimmista saavutuksistaan liittyy juurikin tasa-arvokysymykseen. Louise Dedichenin johdolla Norjan maanpuolustuskorkeakouluun kehitettiin tasa-arvosuunnitelma.
− Naisten ura asevoimissa on erilainen kuin miesten. Yksinkertaisesti johtuen siitä, että useimmat naiset saavat lapsia uransa aikana. Ei ole mahdollista lähteä esimerkiksi Afganistaniin, jos on pienten lasten äiti, Dedichen muistuttaa.
− Kunnioitan suuresti niitä naissotilaita, jotka onnistuvat yhdistämään uran ja äitiyden.
Vuodenvaihteessa vara-amiraali Dedichen siirtyi Brysseliin Norjan sotilasedustajaksi Natossa. Hän on ensimmäinen nainen, joka istuu Naton sotilaskomiteassa.
− Kansainvälinen ilmapiiri on tällä hetkellä erittäin haasteellinen. Nato on konsensukseen perustuva organisaatio, joten dialogi jäsenmaiden välillä on tärkeämpää kuin koskaan, Dedichen pohtii.
Dedichenin mukaan Naton eteläiset jäsenmaat näkevät Euroopan turvallisuustilanteen hyvin eri tavalla kuin pohjoiset jäsenmaat. Hänen mielestään poliittisten päättäjien erimielisyydet eivät kuitenkaan vaikuta käytännön yhteistyöhön jäsenmaiden välillä.
− Norja on yksi Naton perustajajäsenistä ja meillä on aina ollut läheiset suhteet Yhdysvaltoihin. Jatkamme samalla polulla, hän linjaa.
Nato-maiden erimielisyyksillä on ollut positiivinen vaikutus pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, joka tiivistyy koko ajan. Suomen ja Norjan välillä yhteistyö keskittyy logistiikkaan ja tiedonvaihtoon.
− Pohjoismaista yhteistyötä on tehty aina, mutta tällaisina aikoina sen tärkeys korostuu. Ymmärryksemme kansainvälisestä tilanteesta on hyvin samankaltainen. Meillä on samanlaiset arvot, samankaltainen historia, samat haasteet, Louise Dedichen listaa.
Yhdeksi haasteeksi hän nostaa Venäjän, joka on aggressiivisempi kuin vuosiin. Krimin tapahtumat vuonna 2014 herättivät norjalaiset siihen, että valtiolla täytyy olla uskottava oma puolustus. Etenkin lisääntynyt toiminta arktisella alueella on saanut Norjan valpastumaan.
− Sotilaallisen toiminnan lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoisessa ovat huolestuttavia. Jäät sulavat, merireitit muuttuvat. Miten tämä vaikuttaa pohjoisen turvallisuustilanteeseen? Dedichen pohtii.
Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen on osaltaan vaikuttanut norjalaisten suhtautumiseen puolustusvoimiin. Maanpuolustustahto on tällä hetkellä Norjassa erittäin korkea.
− Ennen sain ystäviltä ja ystävien ystäviltä puheluita, joissa kysyttiin, kuinka voisin auttaa heidän poikiaan joutumasta asepalvelukseen, Dedichen kertoo.
− Nyt sävy on täysin muuttunut. Nykyään saan puheluita, joissa kysytään, kuinka heidän poikansa tai tyttärensä pääsisivät asepalvelukseen. Puolustusvoimien asema on parantunut merkittävästi.
Asepalvelus on ollut Norjassa pakollinen sekä miehille että naisille vuodesta 2015. Norjan asevelvollisuus on kuitenkin valikoiva eli käytännössä vain motivoituneet henkilöt käsketään palvelukseen. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa naisia ja miehiä olisi molempia 50 prosenttia.
− Puolustus- ja turvallisuuspolitiikka on edelleen hyvin miehinen ala, Dedichen toteaa.
− Tarvitsemme enemmän kiinnostuneita naisia.
Viime vuonna vara-amiraali Elisabeth Natvig nimitettiin Norjan pääesikunnan päälliköksi ensimmäisenä naisena. Nimitys ei herättänyt samanlaisia reaktioita kuin Dedichenin nimitys maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäiseksi naispuoliseksi rehtoriksi yli kymmenen vuotta sitten. Louise Dedichen uskookin, että Norjan puolustusvoimat ja yhteiskunta ovat nyt valmiita ensimmäiselle naispuoliselle puolustusvoimien komentajalle.
− Tasa-arvoasioista puhuminen ei aina ole suosittua. Siitä saa leiman. Mutta asia on erittäin tärkeä minulle, Dedichen sanoo.
− Haluankin lähettää terveisiä kaikille tytöille Suomessa: miettikää vakavasti mahdollisuutta tehdä uranne puolustusvoimissa. Se on hieno työpaikka, jossa on paljon mahdollisuuksia, ja jossa työlläsi on tarkoitus.
