Hävittäjät ja korvetit eivät ole koko totuus

Kenraalimajuri Timo Kakkola muistuttaa, että sotatalouden alalla tapahtuu muutakin kuin uusien hävittäjien ja korvettien hankintaa.

– Vauhdikkaasti. 

Näin vastaa kenraalimajuri Timo Kakkola kysyttäessä miten hänen uusi tehtävänsä puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä on lähtenyt liikkeelle. 

– Olen vuodesta 1995 ollut logistiikka- ja materiaalipuolen tehtävissä. Siinä mielessä perspektiiviä löytyy.

Kakkola siirtyi sotatalouspäälliköksi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajan tehtävästä. 

Vuonna 2015 puolustusvoimien logistiikkatoimialan organisaatio uudistettiin. Puolustushaarakohtaiset materiaalilaitokset yhdistettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitokseksi, jonka esikunta on Tampereella. Kakkolan mielestä uudistuksella on saavutettu ne edut, joita lähdettiin hakemaan. 

– Nyt meillä on paljon parempi kokonaiskuva siitä mikä on puolustusvoimallinen tilanne, esimerkiksi materiaalin käytettävyyden suhteen tai hankkeiden ja hankintojen tilanteesta, sotatalouspäällikkö kuvailee.

Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä koostuu sotilas- ja siviilikomponenteista. Sotilaskomponenttiin kuuluvat puolustusvoimien logistiikka- ja huoltojoukot, esimerkiksi Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja joukko-osastojen huoltopataljoonat ja -keskukset. Siviilikomponentin muodostavat puolustusvoimien kumppanit, yritykset ja elinkeinoelämä niin koti- kuin ulkomaillakin sekä viranomaiset. 

– Sotatalouspäällikön tehtävänä on osaltaan varmistaa se, että sotilas- ja siviilikomponentin yhteistyö on hyvää ja molempia kehitetään tasapainossa, Kakkola kertoo.

Sotatalouspäällikön pöydälle kuuluvat huoltoon, materiaaliin ja hankintoihin liittyvät asiat, siis logistiikka-alan asiat. Myös sotilaslääketiede, kiinteistöt ja ympäristöasiat ovat Kakkolan vastuualuetta.

Suurimmat materiaaliprojektit Kakkolan sotatalouspäällikkyyden aikana tulevat olemaan ilmavoimien hävittäjähanke HX ja merivoimien taistelualushanke Laivue 2020. Hornetien seuraajat ja uudet korvetit ovat niin kustannuksiltaan kuin julkisuusarvoltaan puolustusvoimien merkittävimpiä hankintoja tällä hetkellä. Timo Kakkola haluaa kuitenkin korostaa, että hävittäjä- ja korvettihankintojen lisäksi sotatalousalalla tapahtuu muutakin. 

– Puolustusvoimissa on tällä hetkellä käynnissä noin sata hanketta yhtäaikaisesti.  Uusien hankkeiden suunnittelu ulottuu jopa 2030-luvulle, hän muistuttaa. 

Yksi suurimmista hankkeista on puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän korvaajahanke, PVERP2.0. 

– Nostaisin sen jopa kolmanneksi suureksi hankinnaksi hävittäjien ja korvettien rinnalle, Kakkola sanoo.

Usein julkisuudessa on syntynyt kuva, että puolustusvoimien resurssit kohdistetaan tällä hetkellä meri- ja ilmavoimien hankintoihin, ja maavoimat on jäänyt paitsioon. Sotatalouspäällikön mukaan tämä ei pidä paikkaansa. 

– Hyvin suuri osa näistä sadasta meneillään olevasta hankkeesta on maavoimien hankkeita, Kakkola tähdentää.  Strategisten hankkeiden erillisrahoitus mahdollistaa maavoimien kehittämisen täysipainoisesti.

Esimerkiksi hän nostaa uuden panssariajoneuvojärjestelmän, jota Suomi, Latvia ja Viro kehittävät yhteistyössä. Suomen ja Latvian puolustusministerit allekirjoittivat maavoimien liikkuvuutta parantavan kehittämishankkeen järjestelyasiakirjan tammikuun lopulla. Viro on ilmaissut vahvan kiinnostuksensa liittyä tähän yhteistyöhön.

Isäntämaatuki on toinen suuri kokonaisuus, joka työllistää logistiikka-alaa. Isäntämaatuella tarkoitetaan normaali- tai poikkeusolojen aikana isäntämaan siviili- tai sotilasorganisaation antamaa tukea kansainvälisille joukoille, jotka toimivat isäntämaan alueella. Puolustusvoimien osalta tätä tukea tarjoaa pääasiassa logistiikka-ala. 

– Itse isäntämaatuen antaminen ei ole mitään rakettitiedettä, Timo Kakkola naurahtaa. 

– Kyse on arkipäiväisistä asioista, kuten kuljetuksista, ruokahuollosta ja majoituksesta.

Kun kansainvälisiä joukkoja saapuu harjoitukseen Suomeen, puolustusvoimat vastaanottaa joukot kalustoineen ja materiaaleineen ja vastaa siirtymisestä varsinaiselle harjoitusalueelle. Kun joukot poistuvat Suomesta, prosessi toteutetaan toisin päin. Hyvin tarkkaa suunnittelua ja valmistelua myös muiden viranomaisten kanssa tämä kuitenkin edellyttää.
Viime vuonna isäntämaatukea toteutettiin käytännössä muun muassa Arrow 19 -harjoituksessa ja testaus- ja todentamistapahtuma Bold Quest 19.1:ssä. 

– Todellinen testi logistiikka-alalle tulee olemaan Arctic Lock -harjoitus keväällä 2021, Kakkola toteaa.

– Silloin ei ole enää aikaa harjoitella.

Puolustuskiinteistöjä koskeva uudistus on määrä tulla maaliinsa tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on virtaviivaistaa puolustusvoimien kiinteistöjen hallintoa.

– Tällä hetkellä meillä on kolme toimijaa: puolustusvoimat, joka vuokraa kiinteistöjä; Senaatti-kiinteistöt, joka edustaa omistajaa; ja Rakennuslaitos, joka vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta, kenraalimajuri Kakkola listaa.

Vuoden 2021 alusta tarkoitus on, että uusi, Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi perustettava Puolustuskiinteistöt vastaa suurimmaksi osaksi niistä tehtävistä, joita tällä hetkellä hoitavat Senaatti-kiinteistöt ja Rakennuslaitos. 

Kiinteistöihin liittyy myös puolustusvoimien pitkäaikainen murhe, huono sisäilma. Sisäilmaan liittyvät ongelmat niin varusmiesten kuin kantahenkilökunnan keskuudessa ovat vaivanneet puolustusvoimia koko viime vuosikymmenen. Sotatalouspäällikkö Kakkolan mukaan puolustusvoimat ja sen kiinteistöistä vastaavat tahot ovat pyrkineet ratkaisemaan sisäilmaongelman päättäväisin toimin. 

– Valtakunnassa on yhteensä 75 kasarmirakennusta, joista suurin osa on peruskorjattu menneen vuosikymmenen aikana, Kakkola kertoo.

– Korostan, että puolustusvoimat pyrkii välttämään varusmiesten ja henkilökunnan sijoittamista tiloihin, joissa on havaittu sisäilmaongelmia, sotatalouspäällikkö painottaa.

– Tärkeintä on aina ilmoittaa havaituista sisäilmaongelmista