Arkielämä varuskunnissa on kokenut suuren mullistuksen koronaviruksen rantauduttua Suomen maaperälle. Muun yhteiskunnan varautuessa kotikaranteeneihin ja liikkumarajoituksiin, uusia kikkoja viruksen torjuntaan on otettu käyttöön myös varuskuntien porttien sisällä. Varusmiesten arkielämää jo ennestään säätelevien ohjeiden lisäksi joukko-osastoissa on otettu käyttöön paljon erilaisia virustartuntojen hidastamiseen liittyviä käytäntöjä.
Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa varuskuntaravintola Saharan ovet ovat pysyneet kiinni jo monta viikkoa. Aamuisin auringon vielä noustessa kasarmien pihat täyttyvät pakkejaan kolistelevista varusmiehistä, jotka kasaavat puuro- ja vesipöntöt maastoaamiaista varten.
Jako erillisiin lomaryhmiin näkyy kaikessa tekemisessä varuskunnassa, joten myös ruokaillessa kuulumiset vanhan tupakaverin kanssa saattavat jäädä vaihtamatta hänen kuuluessa eri osastoon. Aamiainen on kaikille varusmiehille tuttu maastomuunnelma, johon kuuluu pikakahvin lisäksi puuroa, leipää sekä muovipaketissa olevaa kreikkalaista marmeladia.
Osastot syövät ateriansa erillään toisistaan myös ulkona ja jotkut yksiköt ovat jopa rajanneet ruokailualueet sinisillä huomionauhoilla. Silti ruokailut tapahtuvat rauhanomaisesti tutulla rutiinilla ja puurot sekä leipäpalat tyhjenevät linjastolta nopeasti.
Kaikkialla Suomessa eivät varusmiehet joudu tyytymään maastoruokailuun. Upseerikokelas Leevi Mikkonen Karjalan lennostosta kertoo, että heillä kasarmimajoituksessa oleva osasto pääsee syömään muonituskeskukseen.
– Toista puolta muonituskeskuksesta käyttää kasarmiporukka ja toinen puoli desinfioidaan seuraavia ruokailijoita varten.
Desinfiointiaineiden lotrauksen ja eristystoimien ympärillä eläminen saattaa ajoittain tuntua uuvuttavalta, mutta se on viruksen leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.
Käsidesin käytöstä itsestään voisi kirjoittaa erillisen reportaasin, sillä haastattelemamme ihmiset varuskunnista ympäri Suomen painottivat sitä olevan saatavilla jokaisen kulman takana.
Nykytaistelijan varustukseen tuntuu kuuluvan taisteluliiviin helposti sujautettava desinfiointiainepullo, jota lorautetaan jokaisen kosketuksen ja kontaktin jälkeen käsiin niin kasarmilla, maastossa kuin harjoituksissakin.
Supertarkka hygienia toteutuu haastattelemiemme upseereiden mukaan esimerkillisesti myös maasto-olosuhteissa. Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen painottaa, että hänen joukko-osastonsa huolehtii varusmiehistään kaikissa olosuhteissa niin hyvin kuin mahdollista.
Herranen mainitsee myös maastossa majoittuvan osaston pääsevän kasarmille suihkuun sekä saunomaan. Tilat ovat totta kai eristettyjä ja katosta lattiaan desinfioituja. Käytännöt ovat samantyyppiset jokaisessa varuskunnassa, joskin Karjalan lennostossa koronatartunnat ovat pysyneet toistaiseksi nollassa.
Uudet palvelusajan pidennykset yhdistettynä jatkuvaan käsienpesuun ja eristämistoimiin saavat koronatilanteen tuntumaan jopa konkreettisemmalta kuin siviilimaailmassa. Ravintoloiden sulkeminen ja kotikaranteenit eivät ole verrattavissa varuskunnissa tapahtuviin toimenpiteisiin, missä jopa vapaa-ajanvietto ja sotilaskotiautolla käyminen tapahtuu oman lomaosaston kanssa.
Lisäksi liikunnan harrastaminen varuskuntaoloissa tuntuu nykyään vaativan miltei fakiirintaitoja, sillä suuri osa liikuntapaikoista on suljettu. Kuntosalilla ja iltapäivän liikuntakerhoissa käynti on vaihtunut tuvan hiekkaisella lattialla punnertamiseen sekä erilaisiin punkanrautoja hyväksi käyttäviin trapetsitaitelijamaisiin kehonpainoliikkeisiin.
Kaartinjääkäri Ilmo Hauru Kaartin jääkärirykmentistä kertoo, että jopa ulkoliikuntapaikoilla treenaamista on rajoitettu Santahaminan varuskunta-alueella. Lenkillä käyminen on edelleen sallittua, mutta esimerkiksi kuntosalitreeniä korvaavaa liikuntaa on toistaiseksi ollut vaikeaa järjestää.
– Korvaavia liikuntamahdollisuuksia ei käytännössä ole vielä järjestetty. Itsekin olin ulkosalilla treenaamassa ja sain vasta jälkeenpäin kuulla sen olevan kiellettyä, Hauru päivittelee.
Liikunnan järjestäminen ja varusmiesten fyysisestä kunnosta huolehtiminen on varuskunnille tärkeää ja vaihtoehtoisia keinoja ideoidaan jatkuvasti. Hauru kertoo jopa oman yksikkönsä kapteenin kyselleen varusmiehiltä heidän toiveitaan vapaa-ajan aktiviteettien järjestämiseksi.
– On kuitenkin vaikeaa lähteä itsekseen mitään keksimään, Hauru pohdiskelee.
Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta koulutus ja muu päiväohjelma pyritään järjestämään mahdollisimman normaalisti. Kuten vapaa-ajankin tekemisestä, myös koulutusjärjestelyjä on jouduttu rukkaamaan uusiksi.
Eversti Timo Herranen kertoo, että Karjalan lennostossa koulutuksen organisointi on ollut haasteellista Koulutus 2020-ohjelman yhdistyessä uusiin osastojakoihin. Myös Jääkäriprikaatista kerrotaan, että koulutuksia on jouduttu järjestelemään uudelleen muun muassa autokoulujen ja sotilaspoliisien osalta. Harjoitukset järjestetään tietenkin lomaryhmittäin ja kouluttajat ovat viikonloppuisinkin paikalla.
– Kyllä tämä on kohtuullinen säätöurakka ollut, mutta tällä hetkellä saamme ihan hyvällä rytmillä koulutusta eteenpäin, Herranen mainitsee.
Varusmiesten päiväohjelmat Santahaminasta Jääkäriprikaatiin on saatu pysymään käynnissä muuttelemalla harjoitusten paikkoja sekä ajankohtia ja samanlainen ohjelma pyritään järjestämään myös maastossa majoittuville.
Ilman kouluttajia ohjelman järjestäminen ei kuitenkaan onnistu ja tämä onkin muodostanut omat haasteensa nykyisessä koronavirustilanteessa. Kouluttajien siirtäminen etätöihin esikuntatehtävissä toimivien tapaan ei ole mahdollista, joten henkilökunnankin kesken on tehty varusmiesten osastojakoa muistuttavia toimia.
Kouluttajien toimintakyvyn säilyttämiseksi Karjalan lennostossa varuskuntasairaala on tällä hetkellä pyhitetty ainoastaan varusmiesten käyttöön. Kantahenkilökuntaa kehotetaan sairaustapauksissa hakeutumaan kunnallisen terveydenhuollon piiriin ja pysymään kotona karanteenissa. Myös Santahaminan varuskuntasairaalan käytännöt ovat muuttuneet ja esimerkiksi hengitystieinfektio-oireista kärsiville on järjestetty erillinen sisäänkäynti.
Haastatellessamme ihmisiä eri puolilla maata sijaitsevista varuskunnista kaikki kertoivat havainneensa hyvän ja positiivisen asenteen säilyneen kaiken myllerryksen keskellä.
Kapteeni Jukka Kaikkonen Jääkäriprikaatista kertoi kenttähuumorin viljelemisen rehottavan ja joukkojen hioutuneen yhteen maasto-olosuhteissa majoittuessaan. Myös kaartinjääkäri Ilmo Hauru Santahaminasta kertoo toiveikkaan ilmapiirin säilyneen, vaikka palvelusaikojen piteneminen tuntuikin alussa hieman mietityttävän.
– Yksikössämme ei ole suuria kriisejä tai valittamista ollut, enkä koe uusien järjestelyjen juuri vaikuttaneen palvelusmotivaatiooni. Ihan samanlaista tekemistä, kuin ennenkin, Hauru toteaa.
