Britannia ei laita kaikkia munia samaan koriin

Britannian lähestyvästä EU-erosta huolimatta Britannian ja Suomen kahdenvälinen puolustusyhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan. Britannian Suomen puolustusasiamiehen mukaan Brexitin vaikutukset puolustusyhteistyöhön voivat olla jopa positiivisia.

Kuultuaan ensimmäisen kerran Brexitistä Britannian ilmavoimien everstiluutnantti Mark Taylor kysyi esimieheltään, Britannian asevoimien apulaiskomentajalta, mitä Brexit tulee merkitsemään eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle. Vastaus oli rauhoittava:

– Asia on hyvin yksinkertainen. Brexitin jälkeen Britannian ja sen kumppaneiden välinen puolustusyhteistyö tulee vain lisääntymään.

Tämä pitää paikkaansa ainakin Britannian ja Suomen kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä. Syksystä 2016 Taylor on toiminut Britannian Suomen puolustusasiamiehenä Helsingissä ja hänen mukaansa Britannian tuleva EU-ero vain tiivistää suomalaisbrittiläistä yhteistyötä.

– Lisää yhteisiä harjoituksia, toimintatapojen hiomista, Pohjolan alueen strategista kehittämistä, kaikkien puolustushaarojen yhteistoimintaa, Taylor luettelee Suomen ja Britannian vuodelle 2019 kaavailtuja projekteja.

– Monelle Brexit on menetys, mutta puolustusasiamiehelle se tarkoittaa enemmän työtä ja mahdollisuuksia.

 

Apulaisprofessori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta on samoilla linjoilla Taylorin kanssa.

– Brexit voi toimia jopa katalyyttinä tiiviimmälle kahdenväliselle yhteistyölle.

Laajempaan eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön vaikutukset eivät ole yhtä positiiviset.

– Britannia on Ranskan lisäksi ainoa Länsi-Euroopan maa, joka pystyy käymään täysimittaista sotaa. Britannian lähtö EU:sta merkitsee huomattavaa resurssivajetta eurooppalaisille puolustusprojekteille.

Toisaalta Britannia on ollut kapula eurooppalaisen yhteispuolustuksen rattaissa, joten kehitystäkin voi tapahtua. Tuleva Brexit on jo saanut EU-maat kokoamaan rivinsä ja varsinkin Pariisi-Berliini-akseli on vahvistunut. Koivulan mukaan Britannialla on myös tarve jatkaa puolustusyhteistyötä eurooppalaisten kumppaniensa kanssa.

– Esimerkiksi Itämeren alueeseen Britannia on vahvasti sitoutunut.

 

Britannian kiinnostus Itämeren alueeseen lisääntyi vuoden 2015 tienoilla. Tällöin ruvettiin myös suunnittelemaan Britannian Suomen puolustusasiamiehen toimiston avaamista uudelleen. Toimisto oli suljettu kymmenen vuotta aikaisemmin osana menoleikkauksia. Syksyllä 2016 Helsingin toimiston toiminta käynnistyi taas ja puolustusasiamieheksi nimitettiin Mark Taylor.

– Tapahtumat Krimillä ja Ukrainassa saivat Britannian tajuamaan, että me tarvitsemme näköalapaikan Pohjois-Eurooppaan, Taylor kertoo.

– Suomella on vuosisatainen kokemus Venäjän kanssa toimimisesta. Se on kullanarvoista tietoa Britannialle.

Suomen ja Britannian yhteistyö ei rajoitu pelkästään Venäjään. Kyky operoida arktisissa olosuhteissa ja asevelvollisuusjärjestelmä ovat asioita, joista Britannia ottaa oppia Suomesta.

– Teidän varusmiehenne oppivat parissa kuukaudessa samat asiat, joihin meidän palkatulla henkilöstöllä menee monta vuotta, Taylor kehuu.

Huoltovarmuus on yksi asia, jossa Britannialla on annettavaa Suomelle.

– Britannia on saarivaltio ja niin on käytännössä Suomikin: Pohjanlahti lännessä, Suomenlahti etelässä, Jäämeri pohjoisessa ja Venäjä idässä. Huoltovarmuusasioissa Suomi on kuin saari.

 

Kahdenvälisten projektien lisäksi Suomi ja Britannia toimivat tiiviissä yhteistyössä Joint Expeditionary Forcen (JEF) puitteissa. JEF on Britannian johtama nopean toiminnan joukko, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua ja Alankomaat.

– Nopeus on JEF:in valtti, Taylor sanoo. Hänen mukaansa suuremmissa yhteistyöelimissä kuten Natossa yksimielisen päätökseen saaminen on aikaa vievä ja byrokraattinen prosessi.

– Britannia halusi koota yhteen joukon samanhenkisiä maita, jotka pystyvät tekemään nopeita päätöksiä ilman sitovia velvoitteita.

Tommi Koivula näkee, että samanhenkisten valtioryppäiden koalitiot tulevat lisääntymään.

– JEF:in ja Nordefcon kaltaisissa ryhmissä on kevyet rakenteet ja ratkaisuja on helpompi löytää. EU:n ja Naton kaltaisissa isoissa organisaatioissa jäsenmaiden intressejä on vaikea sovitella yhteen.

EU:lla ja Natolla on silti edelleen tärkeä symbolinen arvo.

– Ongelmana on turvallisuusuhkien, valtioiden intressien ja vanhojen instituutioiden ylläpitämisen yhteensovittaminen, Koivula listaa.

Samoilla linjoilla on Mark Taylor:

– Hankkeita on helpompi edistää kahdenvälisesti ja pienemmissä ryhmissä. Isommilla organisaatioilla on oma arvonsa pelotteena.

Taylorin mukaan Britannia pyrkii olemaan mukana kaikenlaisessa puolustusyhteistyössä.

– Ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin.