Autismidiagnoosillakin pärjää

Diagnoosin sijaan toimintakyky määrittää nuoren palveluskelpoisuuden varusmiespalveluksessa.

Autismi on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Autismikirjoa arvioitu esiintyvän noin prosentilla väestöä. Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan noin 55 000 autismikirjon henkilöä.
Henkilön saadessa autismikirjon häiriön diagnoosin, pohdittavaksi nousee, pärjääkö armeijassa vai pitäisikö hakea vapautusta. Mikäli diagnosoitu henkilö on oireeton, voi hoitosuhde katketa 15–16 vuoden iässä, jolloin kutsuntoihin on vielä parin vuoden väli.
Aikaisemmin autismikirjon diagnoosi on yleensä vapauttanut rauhan ajan palveluksesta, mutta nykyään on siirrytty siihen, että autistinen henkilö pärjää kyllä armeijassakin, jos on suoriutunut koulusta tai työelämässä.

Kutsunnoissa tulevaa alokasta ei ehditä tutkia perusteellisesti, sillä tarkastettavana on muutama kymmenen muutakin nuorta. Sotilaslääketieteen keskuksen psykiatrian ylilääkäri Kai Vilkman on ehdottanut, että hoitava lääkäri tekee arvion ennen hoitosuhteen päättymistä, sillä päätös palveluskelpoisuudesta perustuu juuri hoitavan lääkärin lausuntoon.
– He tuntevat potilaan pitkältä ajalta ja parhaiten, niin kirjaavat arvionsa sairaskertomukseen. Jos me tilataan paperit, niin olisi jo kannanotto palveluskelpoisuudesta valmiiksi, Vilkman perustelee.
Autismikirjon häiriö kattaa hyvin laajan valikoiman oireita, joille on aikoinaan ollut omat diagnoosinsa. Tähän kuuluu esimerkiksi Aspergerin syndrooma. Oireiden laajuus voi vaihdella kevyestä töksähteleväisyydestä sosiaalisissa tilanteissa aina päivittäisen avun tarpeeseen. Diagnoosi autismin oireista tehdään yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa. Aikuisena diagnoosin saaneiden ongelmat ovat yleensä lievempiä.
Ongelmista huolimatta autismikirjon ihmisillä on myös vahvuuksia, kuten kyky havaita yksityiskohtia ja poikkeamia suuresta tietomäärästä. Lisäksi he ovat todennäköisesti keskivertoa taitavampia, kun kyse on henkilön omasta mielenkiinnon kohteesta.
– Lahjakkuusprofiili tosin saattaa olla hyvin epätasainen. Siellä on yksi asia, jossa henkilö on ammattilainen, mutta muut osa-alueet vähemmän kehittyneitä, selventää Elina Havukainen Autismiliitosta.

Elisa Havukainen Autismiliitosta muistuttaa, että autismikirjon ihmisillä on ongelmien lisäksi vahvuuksia. 

Helsinkiläisen Jan-Mikael Fredrikssonin alokasaika 30 vuotta sitten oli sosiaalisesti haastavaa, mutta hänen onnistui solmia kestäviä ystävyyssuhteita. Niiden syntyminen vei aikaa.
Hänellä ei ollut vaikeuksia pärjätä koulussa, joten Aspergerin syndrooma -diagnoosin hän sai vasta myöhemmin elämässä. Siihen saakka häntä pidettiin vain vähän erikoisena.
Hän jännitti, miten pärjäisi armeijassa, sillä uudet tilanteet ja sosiaaliset suhteet olivat aina olleet hankalia.
Fredriksson päätti kannustaa itseään ja pyrkiä lääkintäaliupseerikurssille. Aliupseerikurssilta hän saikin ystäviä, joiden kanssa hän on yhteyksissä vielä tänäkin päivänä. Kurssiaikaa hän pitää armeijan parhaana kokemuksena.
– Ne, jotka halusivat jatkokoulutukseen, olivat astetta asiallisempia jo valmiiksi, Fredriksson muistelee.

Fredrikssonin mukaan armeijan käytännöistä järjestys, loogisuus ja kuri ovat asioita, joista useimmat autistit nauttivat. Ylipäätään selkeys toiminnassa ja käskyissä toimii autisteille, jotka eivät esimerkiksi ymmärrä vihjailua tai niin sanotusti osaa lukea rivien välistä.
Nykyään hän tekee paljon vapaaehtoistöitä muun muassa vertaisryhmän ohjaajana.
Neuropsykiatriseen diagnoosiperheeseen kuuluu myös ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, josta kysellään paljon siihen liittyvän lääkityksen vuoksi. ADHD itsessään ei ole ongelma palveluksen suorittamiselle. Yleisperiaatteena on, että henkilö ei saisi olla riippuvainen lääkehoidosta.
– Täytyy pystyä toimimaan myös ilman lääkkeitä, koska kysymyksessä ei ole vain asepalvelus vaan myös sodan ajan sijoitus, Vilkman toteaa, sillä kriisitilanteessa tulee nopeasti pula kaikesta, myös lääkkeistä.