200 rajavartijaa ja vastuulla puoli Suomea

Rajavartiolaitoksen tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Käytännössä se tarkoittaa rajavalvontaa, rajatarkastuksia rajanylityspaikoilla ja rikostorjuntaa sekä kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi toisen valtion rajaviranomaisten kanssa.

Rajavartiolaitoksen pohjoisimmalla hallintoyksiköllä Lapin rajavartiostolla on vastuullaan pinta-alaltaan suurin alue ja valvottavana yli 1600 kilometriä valtakunnanrajaa, joka vastaa yli puolta Suomen maarajasta.

Rajavalvonta toteutuu pääasiassa partioimalla eri kulkuvälineitä käyttäen.

– Esimerkiksi Ivalon rajavartioasemalla on omalla vastuualueellaan 80 kilometriä Suomen ja Venäjän rajaa, joten ei sitä päivässä hiihdä, toteaa Ivalon rajavartioaseman varapäällikkö, yliluutnantti Vesa Arffman.

Rajavartijat työskentelevät harvaanasutulla alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä.

Lapin rajavartiostolle, kuten myös muillekin vartiostoille, ominaista on, että toimitaan rajaa läheisillä alueilla, joissa muita viranomaisia ei välttämättä juurikaan ole.

– Tämä juuri korostuu Lapin pitkien välimatkojen vuoksi. Kun me liikumme Suomen pohjoisimmilla rajoilla, tuotamme myös muita viranomaispalveluita, Arffman korostaa.

Esimerkkinä Muonion rajavartioasemalla toimii ensivastetoimintaan koulutettu henkilöstö. Eli jos hätäkeskukseen tulee ilmoitus ambulanssitasoisen hoidan tarpeesta ja, jos Muonion partio on lähin sillä hetkellä oleva viranomaispartio, tehtävä voidaan ohjata heille. Toki ambulanssikin lähtee tulemaan paikalle

– Tällä tavoitellaan sitä, että apu tavoittaisi tarvitsijan mahdollisimman nopeasti. Tämä harva-alueen viranomaisten yhteistoiminta on leimaa-antavaa meidän toiminnallemme, Arffman kuvailee.

– Viranomaisia on todella vähän ja harvassa niin se lähin viranomainen pyrkii vastaamaan niihin haasteisiin ja tehtäviin mitä siellä tulee, Arffman kiteyttää.

Harvaanasutulla alueella, jolla Lapin rajavartiosto pääasiassa toimii, viranomaisten yhteistoiminta on tärkeää.

– Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tehdään, jos ei päivittäin niin viikoittain, Arffman toteaa.

Tullin kanssa yhteistoiminta on kuitenkin rajanylityspaikoilla päivittäistä, koska tulli valvoo Suomen rajat ylittävää tavaraliikennettä. Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään jopa niinkin tiiviisti, että poliisi ja Ivalon rajavartioasema tekee ajoittain yhteistä partiointia.

– Tiettyinä vuodenaikoina teemme poliisin kanssa yhteisiä valvontaiskuja, Arffman avaa.

Lisäksi, jos poliisilla ei riitä omat resurssit joidenkin tehtävien suorittamiseen rajavartiolaitos tukee mahdollisuuksien mukaan. Yksi esimerkki tästä on virka-apupyynnöt huumekoulutettujen rajakoirien käyttöön.

Yleisistä luuloista poiketen talvinen maasto helpottaa rajavartijoiden työskentelyä.

Rajakoirat ovat tärkeä työkaveri rajavartijoille.

– Ilman koiria eihän tuolta kanervikosta saa ihmissilmällä millään jälkiä ylös. Koira on siinä mielessä ihan korvaamaton työkaveri, korostaa vanhempi rajavartija Petteri Konsas.

Painopiste koirien käytössä on kesäaikana.

– Kun lumi tulee maahan ja jäljet jää lumeen, koiran tarve vähenee, Konsas kertoo.

Talvi helpottaa itärajanvalvontaa huomattavasti myös vaikeassa maastossa liikkumisen osalta.

– Talvisin liikkuminen esimerkiksi moottorikelkoilla tekee työstä helpompaa, Arffman toteaa.

Muiden viranomaisten vähäisyyden vuoksi rikostorjunta työllistää Lapin rajavartiostoa.

– Huolehdimme, että meidän päivittäisessä toiminnassa vastaa tulevien rikosten tutkinnat laitetaan alkuun. Poliisin tutkittavaksi kuuluvissa asioissa annamme heille tiedot eteenpäin, Arffman kertoo.

Rajavartiolaitoksen vastuulle rikosasioissa kuuluu laitonta maahantuloa ja ihmiskauppaa koskevat asiat.

– Eniten törmäämme luonnonvararikoksiin liittyen esimerkiksi kalastukseen tai metsästykseen. Itärajalla rajavyöhykeluparikkomukset ovat myös varsin yleisiä, Arffman kertoo.

Rajan läheistä aluetta kutsutaan rajavyöhykkeeksi, jonka alueella liikkuminen on luvanvaraista. Rajavartiolaitoksen tehtävänä on varmistaa, että rajavyöhykkeellä ei ole luvattomia liikkujia.

– Partioinnin ohessa tarkastelemme myös ketä raja-alueella liikkuu. Jos näemme, että henkilöt ovat menossa rajavyöhykkeelle tarkastamme onko heillä rajavyöhykeluvat kunnossa, Arffman kertoo.

Talvisesongin aikana Lappiin tulee lentoja muun muassa Isosta-Britanniasta.

Rajatarkastuksista puhuttaessa mietitään yleensä vain rajanylityspaikoilla tapahtuvaa liikennettä. Merkittävä osa rajatarkastuksista tehdään myös lentoasemilla Schengen alueen ulkopuolelta saapuville ja ulkopuolelle lähteville matkustajille.

– Vastaamme rajatarkastuksista Lapin lentoasemilla. Talvisesongin aikaan on reittilentoja esimerkiksi useista Iso-Britannian kaupungeista, Arffman kertoo.

Lapissa turismin kasvuun ja sen myötä kasvaviin liikenne määriin Lapin lentoasemilla on reagoitu myös Rajavartiolaitoksella.

– Lapin rajavartioston resursseja on lisätty voimavarasiirroilla siirtämällä henkilöstä etelästä. Näin olemme saaneet vahvistettua itärajanvalvontaa, koska talvisin turistisesongin aikaan valtaosa resursseistamme menee passintarkastuksiin, Arffman kertoo.

Yhtenä osana Rajavartiolaitoksen toiminnasta on varusmiesten kouluttaminen. Lapin rajavartiostolla on Ivalossa Rajajääkärikomppania, jossa koulutetaan vuositasolla noin 200 varusmiestä. Rajavartiolaitoksen intressi on luoda toimiva ja koulutettu reservi, jota he voivat tarvittaessa käyttää kaikkein vaikeimmissa tilanteissa.

– Voimme käyttää reserviämme tukemaan toimintojamme, jos tulee tiukka tilanne, josta emme selviä vain palkatulla henkilöstöllä, Arffman kertoo.

Varusmiesten koulutus Rajavartiolaitoksella yhdenmukaista puolustusvoimissa tarjottavan koulutuksen kanssa. Koulutus toteutetaan puolustusvoimien ohjeiden ja normien mukaan ja kaikki käytettävä kalusto sekä varusteet ovat samoja. Rajajääkärikomppanioiden kouluttava henkilöstö on kuitenkin rajavartiolaitoksen henkilöstöä, joka antaa mahdollisuuden sisällyttää koulutusta rajavartiolaitokselle ominaisiin tehtäviin liittyen.

– Rajavartiolaitoksen palveluksessa oleville varusmiehille annetaan palveluksen aikana rajavartiointikoulutus, jossa käydään perusteet siihen mitä rajavartijat tekee ja miten se tehtävä toteutetaan, Arffman sanoo.

Merkittävimmän eron tekevät rajajääkärikomppanioiden pienet koot puolustusvoimien joukko-osastoihin verrattuna.

– Uskon, että pienet varuskunnat pystyvät laadukkaaseen yksilöllisempään koulutukseen, Arffman pohtii.

Ivalon rajavartioaseman kahvihuoneessa keskustellessa rajavartijat päätyvät yhteisymmärrykseen, että tiukkoja paikkoja tulee joka päivä.

– Ne johtuvat yleensä maasto-olosuhteista, Konsas päättelee.

Tehtävien osalta tiukimmat paikat ovat rajavartijoiden mukaan olleet kadonneiden etsinnät, joita esiintyy erityisesti syksyllä marjastusaikaan.

– Kyllä näissä hommissa joka päivä hiki tulee. Siis silloin, kun ollaan maastossa, Konsas lisää.