Intohimoa politiikassa ja kuntahallinnossa

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistäminen on lähellä Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määtän sydäntä. Monet kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta koskettavat kysymykset ovat arkipäivää kuntatasolla.

Kymmenen vuotta sitten 28-vuotias Tytti Määttä valittiin kotikuntansa Vaalan kunnanjohtajaksi. Vuosia aiemmin muuttaessaan maaseudulta kaupunkiin Määttä ei vielä uskonut palaavansa takaisin.

– Kun lähdin opiskelemaan tuntui, että kyllä tämä saa nyt riittää, Määttä muistelee.

Valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistossa opiskeltuaan ja Suomen kuntaliitossa Helsingissä työskenneltyään ajatus kotiseudulle muuttamisesta alkoi kuitenkin kuulostaa hyvältä. Kotiseutu oli edelleen vuosienkin jälkeen osa hänen identiteettiään.

– Toivoisin, että jokainen voi olla ylpeä omista juuristaan, Määttä sanoo.

Määttä tunnetaan suurena pienten kuntien elinvoimaisuuden puolestapuhujana. Hän myös toimii harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmän puheenjohtajana, jossa jäseninä ovat muun muassa kansanedustajat Sari Essayah, Mikko Kärnä ja Anne Kalmari. Määtän mukaan alueiden tasa-arvoisuudessa on kysymys pohjimmiltaan siitä, että jokaisella pitää olla mahdollisuuksia elämässä.

– Kyllä minä ainakin toivon, että asuipa henkilö Helsingin lähiössä tai Kuhmon Iivantiiran kylällä hänellä olisi samanlaiset mahdollisuudet kouluttautua, pärjätä ja mennä eteenpäin elämässä. Toivon, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet, Määttä kiteyttää.

Määttä nostaa nimenomaan varusmiespalveluksen esimerkkinä asiasta, joka on lähtökohtaisesti kaikille suomalaisille mahdollinen.

– Kaikilla on sama mahdollisuus mennä, kokea ja saada sama koulutus armeijassa, Määttä kertoo.

Keskustelu kaupunkien ja maaseudun välisestä suhteesta lähtee Määtän mukaan usein väärille raiteille, kun ne asetetaan vastakkain ikään kuin uhkina toisilleen.

– Se on kaikkien yhteinen etu, että edistetään elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia maaseudulla, jossa suuri osa Suomen vientiteollisuuden selkärangasta sijaitsee, Määttä toteaa.

Maaseudulla sijaitsee myös monia suomalaisen turismin vetonauloja ja se on monille kaupunkilaisille vapaa-ajanviettopaikka esimerkiksi mökkipaikan muodossa.

– Samalla tavalla maaseudulta lähdetään virkistäytymään kaupunkiin vaikka käymään kansallisteatterissa. Kausiasutus pitää huomioida liikenteen infrastruktuurissa ja viestintäyhteyksissä, Määttä havainnollistaa.

Suomen huoltovarmuus on tärkeä turvallisuuspoliittinen kysymys, johon liittyy monia asioita energiasta ruokaan. Mitä suurempi omavaraisuusaste meillä on, sitä paremmin pystymme kriisin kohdatessa ylläpitämään suorituskykyämme.

– Huoltovarmuuden näkökulmasta on todella tärkeää, että meillä on ruoantuotantoa Suomessa, emmekä ole täysin ulkomaisen tuontiruoan varassa, Määttä korostaa.

Suurin osa Suomessa tuotetusta ruoasta tulee juuri maaseudulta. Energian osalta puolestaan esimerkiksi öljy ja hiili ovat tuontituotteita, joiden korvaavat kotimaiset tuotteet tulevat pääasiassa maaseudulla jalostettavista maa- ja metsätaloudentuotteista.

– Jos tässä keskinäisriippuvaisessa maailmassa tulee katkoksia öljyn toimitusvarmuuteen, meillä pysähtyy aikalailla kaikki ellei meillä ole mitään korvaavaa energiaa saatavilla, Määttä muistuttaa.

Puolustusvoimien tehtävänä on valvoa maa-alueita, vesialueita ja ilmatilaa sekä turvata alueellinen koskemattomuus joka puolella Suomea.

– Kattava alueellinen läsnäolo on erittäin tärkeää ja kyllähän se jo itsessään ennaltaehkäisee mahdollisia konfliktitilanteita, Määttä pohtii.

Kaupunginjohtajan roolissa kokonaisturvallisuuden pohtiminen on arkipäivää, sillä kunnat ovat laissa velvoitettuja tekemään varautumissuunnitelman poikkeusoloihin ja yleisen turvallisuussuunnitelman.

– Yhteistyö muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa on keskeistä häiriötilanteisiin varautuessa, Määttä painottaa.

Kuhmossa Suomen itärajalla elintärkeässä roolissa on yhteistyö rajavartiolaitoksen kanssa.

– Normaaliolojen häiriötilanteissa yhteistyötä rajavartiolaitoksen kanssa tulisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän, mutta hallinnon jäykkyyden vuoksi saumattomasti yhdessä toimimisessa on vielä parannettavaa, Määttä huomauttaa.

Koko maan tilanteen hahmottaminen on ratkaisevan tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.

– Vuoden 2015 maahanmuuttajakriisin aikaan viranomaisilla ei ollut Helsingissä pitkään aikaa käsitystä siitä mitä Pohjois-Suomessa oikeasti tapahtuu, Määttä valittelee.

Määtän mukaan kansalaisten luottamus viranomaisia kohtaan on tärkeässä roolissa turvallista elinympäristöjä luotaessa ja vahvistaessa.

– Suomalaisilla on perinteisesti vahva luottamus viranomaisia kohtaan. Luottamusta kaikkia viranomaisia kohtaan tulee kuitenkin vahvistaa entisestään, Määttä alleviivaa.

Kaupunginjohtajan työssä Määttä on viihtynyt paremmin kuin hyvin.

– Parasta kaupunginjohtajan työssä on se, että pääsee suoraan tekemään asioita, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisten hyvinvointiin ja alueen elinvoimaan. Sen vuoksi juuri työnikin on hirveän mielenkiintoista, Määttä tähdentää.

Määtälle on aina ollut tärkeää, että pystyy vaikuttamaan itseään ja läheisiään koskeviin asioihin.

– Se on myös miksi silloin aikoinaan kiinnostuin politiikasta, Määttä jatkaa.

Ennen viranhaltijatehtäviä Määttä on toiminut muun muassa opiskelukaupunkinsa Turun kaupunginvaltuutettuna, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja Keskustanuorten varapuheenjohtajana.

Aiemmin politiikassa toimineena ja nyt virkamiehenä työskentelevä Määttä on löytänyt saman intohimon kaupunginjohtajan työssä kuin mikä hänessä aiemmin syttyi politiikkaan lähtiessä.

– Meidän tulee tehdä kaikkemme, ettei kukaan sortuisi näköalattomuuteen, Määttä linjaa.

Määtän mukaan meillä ei ole varaa antaa yhdenkään ihmisen syrjäytyä yhteiskunnasta asuinpaikasta riippumatta.

– Haluan nähdä tulevaisuudessa toivoa, Määttä lopettaa.