Puolustusvoimat haluaa painaa korkeat vuokrat alemmas

Toimitiloista puolustusvoimille aiheutuvat kustannukset ovat nousemassa, minkä vuoksi puolustusministeriön tilaamassa ulkopuolisessa esiselvityksessä on ehdotettu toimitilojen eriyttämistä valtion muusta kiinteistövarallisuudesta puolustusvoimia palvelevaan laitokseen.

Nykyisessä mallissa toimitilojen hallinta on erillisenä toimivan Senaatti-kiinteistön käsissä ja tilojen ylläpidosta vastaa puolustushallinnon rakennuslaitos. Puolustusvoimien mukaan ongelmaksi on nousemassa kustannustavoitteiden ylittäminen.

– Tilakustannukset kokonaisbudjetista tulisi olla korkeintaan 11 prosenttia, mutta tulevaisuuden ennakoitu nousu on jyrkästi yli tavoitteen. Vuokrataso pyritään saamaan todellisten kulujen mukaiselle tasolle, kertoo sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Timo Rotonen.

– On toissijaista kuka tiloja tulee hallinnoimaan. Tärkeämpää on saada käyttöön selkeä vuokramalli, joka olisi kustannustehokkaampi ja palvelisi puolustusvoimien tarpeita paremmin, Rotonen selventää.

Toisenlainen kanta on valtiovarainministeriöllä. Heidän mukaansa lisää uusia kiinteistöorganisaatioita ei ole järkevää valtiolle muodostaa, kun vuokramallia ja toimintaa voidaan parantaa.

– Nykyinen vuokrajärjestelmä on nollakatteinen. Senaatti ei tee vuokraustoiminnalla voittoa, valtionhallinnon kehittämisosaston ylijohtaja Juha Sarkio painottaa.

Kiinteistökustannuksista ei ministeriön mukaan säästetä organisaatioita lisäämällä, vaan turhista tiloista luopumalla sekä järkevällä rakentamisella ja ylläpidolla.

– Ymmärrän kyllä turhautumisen, jos komentajalla on edessään kaksi eri toimijaa (Senaatti ja Rakennuslaitos), mutta se voidaan muuttaa. Vuokramallin ja Senaatin toiminnan uudistamisen taustalla on se, että vuokralainen [puolustusvoimat] saisi paremmin oman äänensä kuuluville ja vuokramalli vastaisi paremmin heidän tarpeitaan, Sarkio väittää.

Juha Sarkio parantaisi nykyistä mallia yhdessä puolustusvoimien kanssa.

Puolustusvoimien kantana on, että omistuksen ja käytön pitäminen erillään ei tue puolustusvoimien tarpeita, ja nykyisessä mallissa puolustuksellinen näkökulma ei ole ollut selvästi näkyvillä. Myös turvallisuusvaatimukset, sekä tilojen pitäminen tehokkaassa käytössä on tuottanut nykyisessä mallissa ongelmia.

– Poikkeusolojen tilat pyritään saamaan jatkuvaan käyttöön ja muualla käyttöönoton valmistelut pitää tapahtua nopeammin. Kiinteistöt ja tilat tulisi nähdä enemmänkin osana puolustusvoimien suorituskykyä, Rotonen valaisee.

Puolustusvoimat pyrkii korostamaan tilojen kuntoa ja käytettävyyttä. Nykyisessä mallissa vastuu ylläpidosta jää käyttäjälle eli puolustusvoimille. Odotettavissa oleva kustannusten kasvu ei ole loogista puolustusvoimien kannalta, ja selvityksessä on esitetty verrokkina huomattavasti nykyistä edullisempia malleja.

– Puolustusvoimat on ollut tyytymätön kustannustason nousuun. Pääomavuokra kertyy kiinteistöihin investoimisen jälkeen, jonka vuoksi siihen kertyy peruskorjausta ennakoiva rahoitus, jossa on turvamarginaaleja sekä indeksiehtoja todellisen kustannuksen ja perityn kustannuksen välillä, Rotonen nostaa.

Rakennuslaitoksen kustannustaso on tullut alaspäin, kun toisaalta Senaatin osuus on mennyt vain ylöspäin.

Puolustusministeriö on tilannut ulkopuolisen selvityksen, jonka mukaan kiinteistöjen omistajuuden hallinta ja ylläpito tulisi keskittää yhdelle toimijalle. Tilojen nykyinen ulkoistamismalli ei tue niiden strategista merkitystä, ja syynä ulkoistamiseen on ollut lähinnä pääomien vapauttaminen ja keskittyminen ydintoimintoihin. Uudessa mallissa pyritään myös pienentämään tiloihin kohdistuvia kustannuksia.

Puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön johtajan Matias Warstan mukaan tavoitteena on niin sanottu yhden luukun malli, eli kiinteistöillä ei tulevaisuudessa olisi kuin yksi hallinnoiva laitos, joka palvelisi kustannustehokkaasti puolustusvoimien tarpeita.

– Esiselvitys on ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemys ja puolustusvoimat sekä puolustusministeriö päätyvät yhdessä omaan arvion ja analyysiin siitä miten mallia pitäisi kehittää. Warsta selventää.

Hankaluutena on ollut monimutkainen toimintamalli ja puolustusvoimien erityistarpeiden tukeminen.

– Senaatilla on ollut mahdoton tehtävä pystyä vastaamaan kaikkiin hallinnonalojen tarpeisiin, sillä tarpeet ovat hyvin erilaisia. Tarkoituksena on syvempi kumppanuusmalli, missä toimijat ovat lähempänä ydintoimijaa eli puolustusvoimia, Warsta täydentää.