Massaräjäytysleirillä korostuu yhteishenki

– Räjäytykseen aikaa… ...kolme, kaksi, yksi, nolla, kuuluu lähtölaskenta varoyhteyksiä pitkin. Viereisen vaaran laella räjähtää. Vielä hetkeen ei kuulu mitään, sillä matkaa tarkkailupaikan ja räjäytysalueen välille jää kahdeksan kilometriä. Räjäytystä ei silti voi olla huomaamatta: muutaman sadan metrien korkeuteen nouseva räjähdyspilvi hehkuu hetken kirkkaanoranssina ja jatkaa nousemistaan hiljakseen vielä hieman räjähdyksen jälkeen. Noin 23 sekunnin kuluttua ääniaallot saavuttavat tarkkailupaikan ja katselijat.

Kyseessä on vuosittainen puolustusvoimien logistiikkalaitoksen massaräjäytysleiri Hukkakeron räjäytysalueella Kittilän kunnassa. Logistiikkalaitos poistaa lainsäädännön ja eri ohjeistusten asettamien vaatimusten mukaan käyttöikänsä päähän tulleen materiaalin räjäyttämällä. Tämä on osa puolustusvoimien tekemää räjähdeturvallisuustyötä.

Logistiikkalaitoksen tiedotuspäällikkö Juhani Kauppinen (vas.), leirin johtaja insinöörimajuri Leo Salmela ja räjähteiden käytöstäpoistoprosessin johtaja insinööri Pasi Mäkinen seisovat räjäytyskuopan reunalla.

– Räjäyttäminen on turvallinen ja kustannustehokas tapa poistaa ikääntynyttä materiaalia. Painetta tulee toisinaan myös politiikasta, esimerkiksi jalkaväkimiinojen käytön kieltävät kansainväliset sopimukset tarkoittivat kyseisen materiaalin hävittämistä, kertoo leirin johtaja insinöörimajuri Leo Salmela logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskukselta, jossa hän toimii räjähdesektorin sektorijohtajana.

– Räjäytämme täällä vain Suomen puolustusvoimien räjähteitä. Tunnemme kappaleen tarkkuudella jokaisen panoksen sisällön ja suunnittelemme etukäteen mitä ammuksia räjäytämme missäkin panoksissa.

Kasauskuva: Räjähteet tuodaan paikalle puulaatikoissa ja asetellaan paikalleen yksi kerrallaan. Tyhjennetyt laatikot merkitään ja joko palautetaan käyttöön tai viedään murskattavaksi energiantuotantolaitokselle.

Leirin järjestäminen on kovaa työtä ja vaatii paitsi huolellista suunnittelua, myös erityisasiantuntijuutta. Logistiikkalaitokselta löytyy molempia, sillä leiriä on järjestetty yli 30 kertaa ja samat työntekijät palaavat sinne vuosi toisensa jälkeen. Tekijäporukkaa määrittää hyvä yhteishenki, joka on lähtöisin vapaaehtoisuudesta.

– Kaikki täällä työskentelevät ovat itse hakeutuneet tähän tehtävään. Työ on fyysisesti vaativaa ja siinä ei voi keksiä oikoteitä, joten motivaation on oltava kohdallaan. Vaihtelevat sääolosuhteet vaaran laella saattavat sisältää kaikkea auringonpaisteesta loskasateeseen ja mutavellistä routamaahan, joten työskentelyolosuhteet ovat välillä erittäin haastavat, Salmela summaa.

– Toiminta täällä Hukkakerolla alkoi vuonna 1988, ja nyt on menossa 31. massaräjäytysleiri. Vuosien aikana toiminta on kehittynyt. Infraa on nykyään enemmän ja esimerkiksi tiet ovat paremmassa kunnossa, tietoliikenne on helpottunut, työ on teknistynyt ja palvelusturvallisuus parantunut entisestään, massaräjäytysleirin historiaa kuvailee räjähteiden käytöstäpoistoprosessin johtaja insinööri Pasi Mäkinen.

Teknistyminen näkyy dokumentoinnissa ja tietoliikenneyhteyksissä. Varoupseerina toimii yliluutnantti Harri Kuhalampi, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kulunvalvonta, radioliikenteen seuranta, ilmoitusten teko sekä vartiomiesten koordinointi.

Massaräjäytysleirin toimintaa on esittelemässä myös logistiikkalaitoksen tiedotuspäällikkö Juhani Kauppinen, joka painottaa viestinnän tärkeyttä paikalliselle yhteisölle.

– Ensimmäinen ajatus ihmisillä on toisinaan se, että paikalle vain tuodaan autolastillinen räjähteitä ja joku räjäyttää ne. Paikallisille pidetyissä tilaisuuksissa olemme päässeet korjaamaan vääriä käsityksiä näyttämällä, miten paljon huolellista  ammattilaisten työtä ja suunnittelua räjäyttäminen vaatii ja millaista ympäristöön liittyvää työtä teemme täällä.

Räjähdyspilven muoto on huolellisen panossuunnittelun takia lähes aina samanlainen. Rankkasade, kova tuuli tai pilvinen sää vaikuttavat siihen, missä asti räjähdyksen voi nähdä ja kuulla.

Paikallisesti Hukkakeron leiri on merkittävä tapahtuma erityisesti lähimmissä kylissä. Kittilän kunnasta Kiistalan ja Pokan kylät ovat lähimpiä asutusalueita ja sinne räjäytykset kyllä kuuluvat, mutta varoalueella ei ole vakituista asutusta.

Porotalouden kannalta leiri on ajoitettu niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa paikallisille. Lähivaroaluetta kiertävän aidan kunnossapidosta on sovittu paikallisen paliskunnan kanssa, joka tarkastaa aidan ja tarvittaessa korjaa sitä. Paliskunnat myös tarkastavat alueen aidan sisälle eksyneiden porojen varalta ennen räjäytysten aloittamista.

Yksi esimerkki paikallisten asukkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä on pelastusyhteistyö. Lääkinnällisen pelastustoimen johtaja Sami Lindh on oman tehtävänsä ohella valmis lähtemään apuun, jos lähialueella tarvitaan ambulanssia.

Yksi alueen vartioinnista vastaavista henkilöistä on vääpeli Mika Makkonen Haapajärven vartiostosta, 3. Logistiikkarykmentistä. Katajaselän portilla olevan kulunvalvontapaikan läpi kulkee päivittäin paljon raskasta liikennettä. Valvontatyö on toisinaan odottelua, mutta aika käy harvoin pitkäksi.

– Toimin sekä vartio- että esimiestehtävässä. Tehtävänäni on valvoa, ettei alueella ole kuin tietty määrä henkilöitä kerrallaan.

Vääpeli Mika Makkonen vartioi Katajaselän kulunvalvontapaikkaa. Räjäytysalueen suuruus on noin yhdeksän hehtaaria, ja liikkuminen on estetty 27 000 hehtaarin alueella.

Illan ja yön aikana portilla otetaan vastaan seuraavan päivän räjäytyksen materiaali. Kuorma-autonkuljettajat ohjataan viemään autonsa hiekkatien varressa odottaville numeroiduille paikoille, jonka jälkeen kuljettajat pääsevät majoittumaan ja lasti jää odottamaan aamua.

Kuljetuksista vastaa hävitettävän materiaalin osalta Posti Oy ja Schenker Cargo Oy, jotka toimittavat kuljetukset logistiikkalaitoksen laatimaa Massaräjäytysleirin kuljetusten turvallisuusohjetta noudattaen. Lisäräjähdysaineen kuljettamisesta vastaa 3. Logistiikkarykmentti.

Leirin yhteisvahvuus on 38 henkilöä, joista suurin osa (21 henkilöä) kuuluu räjäytysosastoon. Varastonhoitaja Pasi Kauppinen ja asentaja Teemu Kananen ovat juuri saaneet päivän työurakan omalta osaltaan valmiiksi.

– Tehtäväni on trukin kuljettaja ja olen ollut täällä ensi kertaa kymmenisen vuotta sitten. Parasta on ryhmähenki ja se saa hakemaan mukaan aina uudelleen, hehkuttaa varastonhoitaja Pasi Kauppinen.

– Olen kasatyöntekijänä täällä, ja tämä on ensimmäinen kertani massaräjäytysleirillä. Tämä on ollut hyvä kokemus, ja aion hakea ensi vuonna uudestaan, komppaa asentaja Teemu Kananen.

Molemmat heistä tekevät töitä panoksen kasaamisen parissa. Työhön kuuluu räjähteiden purku autoista ja niiden asettaminen paikalleen mahdollisimman symmetriseen kasaan ennalta suunnitellun panosrakenteen mukaisesti. Räjähteiden lisäksi panokseen kuuluu lisäräjäytysaine, jolla varmistetaan samanaikainen syttyminen.

Leiri kestää 15 päivää, joista räjäytyspäiviä on 12. Leirin käynnistäminen vie kaksi päivää, ja purulle tai vararäjäytyspäiväksi on varattu yksi. Maastoa siivotaan myös ennen nykyistä keräysmenetelmää sinne hautautuneesta metallista.

Massaräjäytysten ympäristövaikutuksia on tarkkailtu ja pyritty vähentämään alusta asti. Melua, tärinää ja päästöjä sekä niiden vaikutuksia vähennetään suunnittelulla ja muun muassa metallin keräämisellä ja kierrättämisellä. Massaräjäytys on puhdas tapa hankkiutua eroon räjähteistä, sillä räjäytyksen lämpötila nousee todella kuumaksi. Oikein suunniteltu ja rakennettu panos suuntaa räjähdyksen kohti maata ja sisäänpäin, joten irtoaines leviää pienelle alueelle.

– Räjäytyksestä nouseva pilvi saattaa näyttää uhkaavalta, mutta kyse on enimmäkseen pölystä. Pyroteknisten tuotteiden hajoamistuotteina syntyy hiilidioksidia, vettä, hiilimonoksidia, typen oksideja sekä alifaattisia hiiliketjuja, listaa Juhani Kauppinen.

Räjäytyksestä jäävä metalli päätyy uusiokäyttöön metalliteollisuudessa, pieniä määriä lukuun ottamatta. Alueen maaperästä löytyy jo valmiiksi samoja metalleja. Kerätty metalli jää vuodeksi kasoihin odottamaan ja puhdistumaan sateessa.

Kun räjäytys on ohi, alue tarkastetaan kulojen ja räjähtämättömien ammusten varalta ensin ilmasta käsin dronen avulla. Tämän jälkeen alueen tarkastavat raivaajat. Tarkastusten jälkeen alkaa perusteellinen siivous, jossa alue käydään läpi kaivinkoneeseen kiinnitetyn magneetin kanssa.

Tämän jälkeen räjäytyskuoppa tasoitetaan uuden panoksen kasaamista varten. Työ jatkuu räjäytyskuopan koosta ja sääolosuhteista riippuen pitkälle iltaan tai yöhön. Seuraavana päivänä työ alkaa jälleen alusta.