"Meidän tulee panostaa myös laaja-alaisemman huoltovarmuuden luomiseen" – vastaus Venäjän hybridi-iskuihin on kokonaismaanpuolustuksessa
Suomi toimii hybridi-iskujen torjunnassa Euroopan eturintamalla, Ulkopoliittisen instituutin virkaa tekevä apulaisjohtaja Harri Mikkola kertoo.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) varoitti aiemmin tällä viikolla suurlähettiläspäivillä, että Venäjän harjoittama hybridisota voimistuu Euroopassa.
Se käyttää monenlaisia haavoittamisen keinoja, kuten disinformaatiokampanioita, kyberiskuja ja välineellistettyä maahanmuuttoa.
Toiminnalla Venäjä pyrkii heikentämään valtioiden maanpuolustustahtoa ja lisäämään vastakkainasettelua. Tavoitteena on paitsi horjuttaa yhtenäistä puolustusta myös vähentää Ukrainalle annettavaa tukea.
Lainsäädännöllisistä syistä Eurooppa ei voi itse kohdistaa vastaavaa hyökkäystä Venäjän suuntaan, mutta se voi puolustautua siltä.
Ulkopoliittisen instituutin virkaa tekevä apulaisjohtaja Harri Mikkola uskoo, että vastaus piilee sotilaallisen maanpuolustuksen ja siviilitahojen yhteistyössä – vahvassa kokonaismaanpuolustuksessa.
– Meidän tulee panostaa sotilaalliseen maanpuolustukseen, mutta myös laaja-alaisemman huoltovarmuuden luomiseen, hän kertoo.
Tärkeää on turvata kriittinen infrastruktuuri kuten vesi- ja jätehuolto. Mikkolan mukaan se varmistuu, kun tilannekuva eri tahojen välillä on yhtenäinen. Tällöin suurmittaisen hyökkäyksen sattuessa kaikilla on ennalta määrätyt vastuualueet.
Mikkolan mukaan toimiva paletti pohjautuu kolmen sektorin yhteistoimintaan: kansalaisten, sotilaallisen maanpuolustuksen ja valtionjohdon vastekykyyn.
– Iskuihin on tärkeää vastata nopeasti. Jos pelotevalli vuotaa millä tahansa rintamalla, kohde näyttää entistä houkuttelevammalta vihollisen näkökulmasta.
Jokainen paneelikeskustelijoista uskoo, että Suomi on hybridiuhkiin vastaamisessa ja varautumisessa Euroopassa innovatiivinen. Kuva: Jooa Granlund
Suomi Euroopan etunenässä
Suomen vastekyky on varsin korkea, sillä varautumisen perinne on pitkä. Pienessä Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on tiivistä. Tästä syystä eri tahoilla on huomattavasti yhtenäisempi tilannekuva kuin muualla Euroopassa.
– Yhteistekemisen kulttuuri, vahva medialukutaito sekä maanpuolustustahto ovat Suomen ehdottomia valttikortteja, Mikkola julistaa.
Maan taloudellinen tilanne aiheuttaa kuitenkin hänen silmissään riskitekijöitä.
Hybridivaikuttaminen on onnistunutta, kun se synnyttää hallitsemattomia tilanteita ja epäluottamusta valtionjohtoon. Korkea työttömyys ja kansan tyytymättömyys ovat murtumapisteitä, joihin vastapuolen on helppo tarttua.
– Vahvaan maanpuolustukseen on pakko investoida, mutta myös yhteiskunta tulee pitää kokonaisvaltaisena ja toimivana, Mikkola toteaa.
Harri Mikkola puhui hybridiuhkien haasteista ja ratkaisuista Eurooppa-foorumin paneelissa Turussa 27. elokuuta. Paneelikeskusteluun osallistui hänen lisäkseen Kirsti Haimila, Mirva Levomäki, Päivi Mattila ja Aki Pihlaja. Keskustelua moderoi Samuel Raunio.
