Suorituskyky paranee tasa-arvon myötä

Suomella on pitkä historia sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Voi olla, että kylmät ja ankeat viljelyolosuhteet ovat historiassa pakottaneet koko perheen töihin riippumatta sukupuolesta. Jopa kielessäkin on elementtejä tasa-arvoisuudesta. Toisin kuin monessa muussa kielessä "hän" on suomen kielessä sukupuolineutraali. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on yritetty viime vuosina ottaa käyttöön sukupuolineutraaleja ilmaisuja, mutta suomen kielessä ei ole vastaavanlaista tarvetta. Toki meilläkin on yleistynyt esimerkiksi esihenkilö-sana ja esimerkiksi Aamulehti käyttää varusmiehen sijaan varussotilasta.

Vaikka suomalaiset naiset pääsivät äänestämään lähes ensimmäisten joukossa maailmassa, varusmiespalvelus avautui vasta vuonna 1995. Tästä 25 vuoden jälkeen aloitettiin yhteistupakokeilu, joka jatkuu tämän vuoden loppuun. Koko ikäluokalle suunnatut kutsunnat ovat suunnitelmissa. Muutokset voivat tuntua hitailta, mutta asia ei ole Puolustusvoimista kiinni, vaan yhteiskunnallisesta kulttuurimuutoksesta.

Yhteismajoituskokeilu laajenee ja Puolustusvoimat kerää havaintoja ensi syksyyn saakka. Sitten Puolustusvoimat tekee esityksen puolustusministeriölle jatkotoimenpiteistä.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksessa kerättiin varusmiesten näkemyksiä kolmessa eri joukko-osastossa. Sotilassosiologian professori Teemu Tallbergin mukaan elämä yhteistuvissa on sujunut hyvin, mutta osa yhteismajoitusta vastustavista miehistä kaipasi "perinteistä armeijakokemusta, rentoa läpänheittoa". Tämä vähemmistön epäily kertoo sukupuolikäsitysten kankeudesta.

Sekä varusmiehet että palkattu henkilöstö on kokenut yhteismajoituskokeilun positiivisena ja tähän mennessä onnistuneena. Yhteistuvat lisäävät yhteishenkeä ja tasa-arvoa, mutta niiden todellinen vaikutus on sotilaallinen: joukko toimii paremmin yhteen, kun osaa siitä ei pidetä erillään sukupuolen perusteella.

Kutsuntojen laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa oli keskeisin parlamentaarisen asevelvollisuustyöryhmän uudistusesitys viime joulukuussa luovutetussa raportissa. Puolustusvoimien tavoitteena on kasvattaa palveluksen suorittaneiden naisten määrää nykyisestä noin tuhannesta kahteen tuhanteen vuodessa.

Naisia tarvitaan lisää, koska tarvitsemme heitä Puolustusvoimien eri tehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Eri sukupuolia edustavat ja eritaustaiset henkilöt vaikuttavat myönteisesti toiminta- ja koulutuskulttuuriin sekä parantavat Puolustusvoimien valmiuksia erilaisiin tehtäviin. Esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa on kulttuurisia tilanteita, joissa tarvitaan naispuolisia kriisinhallintasotilaita.

Koko ikäluokkaa koskevan kutsuntapäivän toteuttaminen vaatii lisäresursseja ja muiden hallinnonalojen vahvaa osallistumista. Kutsuntajärjestelmän muutos on yhteiskunnallisesti merkittävä. Lakimuutosten valmistelu on aloitettava viipymättä, jos ne halutaan käyttöön ensi vaalikauden puoliväliin mennessä.