”Seuraava kriisi on Valko-Venäjällä” – päänvaivaksi muodostunut valtio uhkaa koko Euroopan turvallisuutta
Kansa on tyytymätön Venäjän tukemiseen ja lukemattomiin ihmisoikeusrikkomuksiin, tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo.
Valko-Venäjä on jo pitkään aiheuttanut muulle Euroopalle päänvaivaa ja odottaa nyt aikapommin lailla väistämättömältä näyttävää kriisiä.
– Euroopan seuraava iso kriisi on Valko-Venäjällä. Valtion historia on täynnä virheitä, ja se on tällä hetkellä täysin kestämättömässä tilassa, ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau analysoi.
Maa on ollut ”Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi” nimitetyn presidentti Aljaksandr Lukašenkan autoritaarisen hallinnon alla jo yli 30 vuotta. Lukašenka nousi presidentiksi vuonna 1994 pidetyissä presidentinvaaleissa, joita pidetään viimeisinä demokraattisina vaaleina Valko-Venäjällä.
Presidenttinä hän on lakimuutoksien kautta tuonut itselleen diktaattorin valtaoikeudet. Vuoden 2025 presidentinvaaleissa ainoat vastaehdokkaat kannattivat avoimesti Lukašenkaa. Poliittiset vaikuttajat, jotka olisivat voineet olla Lukašenkalle uhkaksi vaaleissa, oli vangittu tai karkotettu vuoden 2020 suurten protestien jälkeen.
BBC:lle Lukašenka kommentoi vuonna 2025, että hänen poliittiset vastustajansa ”valitsivat tiensä vankilaan tai karkotukseen puhumalla liikaa” ja että ”hän ei välitä pitääkö länsimaat Valko-Venäjän vaaleja demokraattisena vaiko ei”.
Pikku-Venäjä
– 90 prosenttia valkovenäläisistä ei kannata Lukašenkaa, Valko-Venäjällä kasvanut Nizhnikau toteaa.
Kansan suosiota hän ei liiemmin tarvitse niin kauan kuin hänen takanaan seisoo Moskova ja Vladimir Putin.
– Lukašenka tekee, mitä Putin haluaa, koska hän tietää, että se on ainoa tapa pysyä vallassa, Nizhnikau sanoo.
Valko-Venäjän ja Venäjän yhteistyö on ollut tiivistä koko vuosituhannen, mutta Venäjän valta lisääntyi vuoden 2020 Valko-Venäjän vaalien jälkeen, kun se auttoi Lukašenkaa vaaleja seuranneiden laajojen protestien torjumisessa.
Valko-Venäjä osoittautui myös Venäjälle hyödylliseksi Ukrainan sodan kannalta. Kun se aloitti hyökkäyssodan helmikuussa 2022, tarjosi Valko-Venäjä mahdollisuuden käyttää alueitaan joukkojen liikuttamiseen.
Lukašenka on julkisesti sanonut kannattavansa Venäjän toimia Ukrainassa, mutta suurin osa valkovenäläisistä on sotaa vastaan.
Jo ennen sotaa Valko-Venäjä on härnännyt Eurooppaa monilla hybridivaikuttamistoimilla. Vuonna 2021 se aiheutti EU:n ja Valko-Venäjän yhteistyön katkaisseen pakolaiskriisin, kun se ohjasi tuhansia irakilaisia ja syyrialaisia pakolaisia Liettuan, Latvian ja Puolan rajoille.
Valko-Venäjän hybridivaikuttaminen on vaikuttanut eniten Liettuaan, joka joulukuussa 2025 julisti maahan hätätilan Valko-Venäjältä tulleiden kuumailmapallo- ja droonilähetysten myötä.
Vuodesta 2023 alkaen Venäjä on myös väittänyt asettaneensa ydinaseitaan Valko-Venäjälle. Nizhnikau uskoo, että venäjämielinen hallinto Valko-Venäjällä on Putinille väliaikaisesti riittävää, vaikka se tavoittelee tiukempaa otetta alueesta.
– Venäjällä menee tällä hetkellä liikaa resursseja Ukrainaan, mutta jos Ukraina, Eurooppa ja Yhdysvallat antavat Venäjälle yhtään tilaa hengittää, olisi loogista, että he kääntäisivät katseensa kohti Valko-Venäjää. Jos he saisivat maan kokonaan hallintansa, se pystyisi muodostamaan yhä suuremman uhan Euroopalle.
Nizhnikaun mukaan onkin vain ajan kysymys, ehtiikö kriisin Valko-Venäjällä aiheuttaa ensin Venäjä vai maansa johtoon tyytymätön Valko-Venäjän kansa.
