Nykyinen asevelvollisuusmalli ei ole tasa-arvoinen, mutta toistaiseksi asianmukainen

Asevelvollisuusmalli voi muuttua, mutta maanpuolustus koskee nyt ja tulevaisuudessa jokaista.

Puolustusvoimat uudisti heinäkuussa Yleistä palvelusohjesääntöä. Uudistuksen myötä myös miehille sallitaan nykyään pitkät hiukset. Lisäksi häirintää koskevia säädöksiä tarkennettiin. 

Puolustusvoimat perusteli päätöstä yhdenvertaisuuden kannalta. Aiempi järjestelmä asetti miehet epätasa-arvoiseen asemaan. Yleisen asevelvollisuuden myötä Puolustusvoimat on kiinteä osa yhteiskuntaa. Niinpä yhteiskunnalliset normit ja muutospaineet tulee huomioida myös täällä. 

Uudistukset olivat kaikin puolin perusteltuja sekä tarpeellisia. Siitä huolimatta ne vain lisäsivät julkista keskustelua tasa-arvon toteutumisesta. 

Kritiikki ei kohdistunut muutoksiin. Se kohdistui järjestelmään, jossa vain yksi sukupuoli on velvoitettu suorittamaan ase- tai siviilipalvelus. Eli kansankielellä: Miksi vain miesten täytyy käydä intti? 

Kysymys kaikui keskustelupalstoilla ympäri internetin. Vaikka se voimistuikin uudistuksen yhteydessä, ei kyseessä ole lainkaan uusi ilmiö. Moni, minä mukaan lukien, on pohtinut tasa-arvokysymystä jo pitkään ennen asepalveluksen aloittamista. 

Keväällä julkaistun E2 Tutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan vain 39 prosenttia 18–30-vuotiaista suomalaisista näkee nykyisen asevelvollisuusmallin järkevimpänä ratkaisuna. 

Tutkimuksen perusteella se on edelleen suosituin asevelvollisuusmalli. Äänten hajonta kuitenkin osoittaa, että aihe jakaa mielipiteitä. 

Mikä sitten olisi vaihtoehto? 

Suomen geopoliittisen sijainnin vuoksi voidaan sanoa lähes faktana, että pakollinen asevelvollisuus on välttämättömyys. Laaja reservi on turvallisuuden perusta, eikä vapaaehtoisuus ole valitettavasti realiteetti Suomessa. 

Varteenotettavia vaihtoehtoja nykyiselle asevelvollisuusmallille kuitenkin löytyy. 

Kyselyyn vastanneista lähes kolmasosa kannatti ajatusta kokonaismaanpuolustusmallista, jossa maanpuolustuksellinen palveluvelvoite koskisi kaikkia täysi-ikäisiä suomalaisia sukupuolesta riippumatta. 

Osalle tämä tarkoittaisi perinteistä asevelvollisuutta. Toisille työskentelyä maanpuolustusta tukevissa siviilitehtävissä. 

Kaikkia koskeva asevelvollisuus mahdollistaisi nykyistä laajemman ja kokonaisvaltaisemman maanpuolustuksen. Lisäksi sillä voisi olla isänmaallisuutta edistäviä vaikutuksia. 

Taloudelliset rajoitteet taistelevat kuitenkin muutosta vastaan. Kokonaismaanpuolustusmalli aiheuttaisi Puolustusvoimien mukaan liikaa kustannuksia. 

Valikoiva asevelvollisuusmalli ratkaisisi sekä taloudellisen että epätasa-arvoa koskevan ongelman. Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevassa mallissa kutsunnat koskevat koko ikäluokkaa, mutta asepalvelukseen valitaan vain parhaiten soveltuvat ja motivoituneimmat henkilöt.

Valikoiva malli olisi kustannustehokas, tasa-arvoinen ja mahdollistaisi tehokkaamman koulutuksen, koska asepalvelusta suorittavat olisivat lähtökohtaisesti kyvykkäitä sekä innokkaita. 

Kääntöpuolena malli saattaisi heikentää yleistä maanpuolustustahtoa, sillä se ei sido nuoria asepalvelukseen. Siihen sisältyy myös riskejä, joita ei nykytilanteessa olla valmiita ottamaan. 

Jos halukkaita ei ole tarpeeksi, jää saapumiserä joko vajaaksi tai ihmisiä joudutaan pakottamaan asepalvelukseen. Molemmat tuottaisivat omat haasteensa.

Nykyinen malli ei ole tasa-arvoinen. Se on kuitenkin yhteiskunnan tarpeisiin riittävä sekä taloudellisesti toteutettavissa. Epävarmoina aikoina vakiintunut systeemi tuo turvaa, vaikka se nojaisikin osin vanhentuneisiin arvoihin. 

Perinteitä täytyy voida muuttaa. Vielä emme siihen tässä suhteessa kuitenkaan kykene. Suomen geopoliittinen asema ja taloudellinen tilanne eivät epävakaassa maailmantilanteessa tue muutosta.  

Se ei silti tarkoita, etteikö yhdenvertaisuuden eteen pidä tehdä töitä.

Yhteiskunnallinen muutos tapahtuu aina hitaasti. Vielä 60 vuotta sitten ajatus naisista intissä ei olisi tullut kuuloonkaan. Nyt se on arkipäivää, koska uskalsimme aikanaan avata suumme asian tiimoilta. Olemme onneksi pisteessä, jossa yhdenvertaisuuden toteutumisesta voidaan esittää kritiikkiä ja keskustella avoimesti. 

Oleellista tietenkin on, miten Puolustusvoimat huomioi keskustelun päätöksenteossaan. Kesän uudistukset ainakin osoittavat, että se haluaa muuttua osana yhteiskuntaa. 

Kuka on siis sanomaan, ettei tulevina vuosina jokin muuttuisi? Jo tänä syksynä otetaan kokeilukäyttöön erillinen koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä, vaikka varsinaiset kutsunnat velvoittavatkin edelleen vain miehiä. 

Samalla on hyvä muistaa, että maanpuolustus on kaikkien vastuulla riippumatta siitä, mikä asevelvollisuusmalli on käytössä.