"Toivomme, että tästä tulisi vuosittainen tapahtuma" – Nato testasi etäohjattavaa merivartioalusta Turussa
Naton testaama etäohjattava alus havaitsee drooneja, liikettä satamassa tai mahdollisen maihinnousun.
Nato testasi teknologiaa, jolla voidaan valvoa merialueita ja satamaympäristöjä myös häiriötilanteissa. Testialustana toimi Turun ammattikorkeakoulun täyssähköinen ja autonominen alus eM/S Salama.
Tositilanteessa vastaavaa ratkaisua voitaisiin käyttää tiedustelu- ja valvontatehtävissä merellä.
Turun AMK:n yliopettajan Mikko Pänkäälän mukaan Salaman kehittäminen alkoi noin kymmenen vuotta sitten. Vesille se laskettiin ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2023. Alus on rakennettu toimimaan autonomisesti, mutta täysin itsenäisesti se ei vielä kulje.
– Autonomisuutta kehitetään pikkuhiljaa, itsenäisesti sitä ei voida vielä laskea vesille, Pänkäälä sanoo.
Testissä Salama toimi välikappaleena sensorien ja johtamisjärjestelmien välillä.
– Testialus Salama integroi järjestelmät ja välittää tiedon eteenpäin tilannekuvajärjestelmiin.
Puolustusteknologiaan keskittyvät Sensoan ja Sade Innovations vastasivat sensoreista. Yrityksiä edustanut Sami Metsänperä kertoo, että testissä rakennettu sensoriverkko pystyy havaitsemaan esimerkiksi liikettä laiturialueella.
Sensoan on kehittänyt DECT NR+ -radioteknologiaan perustuvat sensorit. Sade Innovationsin osuus oli rakentaa yhteys sensorien ja aluksessa olleen reitittimen välille.
Metsänperän mukaan samaa teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi saaren valvonnassa.
– Niiden avulla voidaan valvoa esimerkiksi sitä, onko joku noussut maihin. Silloin emme tarvitse satelliittikuvausyhteyksiä, satelliittiradioyhteyksiä tai matkapuhelinverkkoyhteyksiä.
Alusjoukko valvomaan merta
Pänkäälän mukaan autonomisilla ja etä-operoitavilla aluksilla voisi olla iso rooli erityisesti merialueiden valvonnassa.
– Jos tällaisia autonomisia tai etäoperoitavia aluksia olisi monia, pystyttäisiin kattamaan hyvin laaja alue ja keräämään tilannekuvaa tehokkaasti rikkonaisesta saaristosta, Pänkäälä sanoo.
Autonomiaan liittyy silti riskejä. Järjestelmän on pystyttävä toimimaan myös silloin, jos sensori rikkoutuu tai järjestelmää häiritään.
– Täytyy olla riittävästi varajärjestelmiä. Jos joku sensori rikkoutuu, homma ei pysähdy siihen, vaan pystytään jatkamaan.
Turun testi oli osa Suomessa järjestettyä NATO Innovation Range -tapahtumaa. Testejä järjestettiin myös Riihimäellä, Joensuussa ja Oulussa.
Riihimäki toimi johtamis- ja tilannekeskuksena, Joensuussa testattiin itärajan turvallisuusteknologiaa ja Oulussa puolestaan muun muassa droonien torjuntaa sekä autonomisia järjestelmiä.
Naton LCI-X-johtaja, kommodori Joseph Pisoni kuvasi tiedotustilaisuudessa testejä osaksi laajempaa muutosta.
– Kautta historian innovaatiot ja teknologia ovat muuttaneet sodankäyntiä. Tämä tapahtuu useissa eri kohteissa – mukaan lukien Naton innovaatioharjoitusalueilla täällä Suomessa, Pisoni sanoi.
Tapahtuman tavoitteena on kiihdyttää puolustus- ja turvallisuusteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.
Turun AMK:ssa toivotaan, etteivät testit jää yksittäisiksi kokeiluksi.
– Toivomme, että tästä tulisi jatkuva, vuosittainen tapahtuma, Pänkäälä sanoo.
Metsänperä painottaa eri yritysten ratkaisujen yhdistämisen ja kokeilemisen tärkeyttä käytännön ympäristöissä.
– On hedelmällistä, että voidaan yhdistää erilaisia teknologioita ja saada sitä kautta parempia ja laajempia ratkaisuja.
Puolustusvoimat toimi testaustapahtumassa operatiivisena asiantuntijana. Testattavat skenaariot ja tilanteet määritettiin vastaamaan sotilaallisia tarpeita ja ajankohtaisia haasteita.
