Koulutuspurjehdus kasvattaa oma-aloitteisia ja ajassa eläviä kadetteja
Yksi Puolustusvoimien pisimmistä harjoituksista kokoaa ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin merikadetit yhteen sopeutustoimin toteutetulle koulutuspurjehdukselle. Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Harju uskoo, että pitkäaikainen laivallaolo kehittää yksilön henkistä sietokykyä.
Sanana "koulutuspurjehdus" antaa tietämättömälle kuulijalle helposti käsityksen yhdestä ohjatusta reissusta avomerelle. Kyseessä on kuitenkin yksi merikadettien koulutuksen huipentumista ja Merisotakoulun pedagogisista helmistä, eikä seilaamaan lähdetä ennen laajaa valmistavien harjoitusten ja opetustapahtumien sarjaa.
Miinalaiva Hämeenmaa antoi tänä vuonna puitteet koulutuspurjehduksen merelläolojaksolle, jolle osallistui sekä 88. että 90. vuosikurssin laivasto-opintosuunnan merikadetteja. Vanhimmat kadetit valmistautuvat jo siirtymään työelämään, kun taas nuorin vuosikurssi on totutellut upseeriopintoihin vasta vajaan vuoden ajan. Tämä näkyy myös kurssille asetetuissa oppimistavoitteissa.
– Nuorimmille haluamme antaa hyvän pohjan tulevaa koulutusta varten, onhan meillä myös paljon kadetteja, jotka eivät ole aiemmin palvelleet laivalla. Heille kerrotaan alusta alkaen, mikä on köysi, ruori, keula ja perä, Merisotakoulun korkeakouluosaston johtaja, komentajakapteeni Jyrki Nurmi avaa.
88. kadettikurssin opiskelijoilta varmistetaan, että aiempien vuosien opit ovat menneet perille ja he ovat valmiita palvelemaan tulevissa tehtävissään. Merikadettikursseilla opiskelee laivastolinjan kadettien lisäksi rannikkojoukkolinjan sekä johtamisjärjestelmälinjan kadetteja. Laivastolinjalta on mahdollista valita koulutuksen edetessä valmistumisen jälkeiseksi palveluspaikakseen Merivoimien sijaan myös Merivartiosto. Työnkuvat kunkin suunnan sisällä ovat monipuolisia.
Merisotakoulun johtaja, kommodori Juhapekka Rautava tähdentää koulutuspurjehduksen antavan paljon myös vanhimmille kadeteille, vaikka laivapalvelus onkin heille jo tuttua.
– Sen lisäksi, että merikadeteille annetaan viimeiset vinkit työelämään, saavat he vielä koulutusta muun muassa avomerenkulusta, taistelukeskustoiminnasta, tähtimerenkulusta ja toiminnasta kansainvälisissä harjoituksissa. Ammuntoja harjoitellaan aina sukellusveneentorjunnasta ilma-alusten tuhoamiseen.
Laivallaolojakso oli vain osa koulutuspurjehduksen kokonaisuutta. Kuva: Henri Sorsa.
"Laivaa ajamaan ei opi kirjaa lukemalla"
Touko-kesäkuussa toteutettava koulutuspurjehdus kestää tänä vuonna 20.6. saakka. Kuusiviikkoisena se on tavallisesti yksi koko Puolustusvoimien pisimmistä harjoituksista. Pandemiatilanteen vuoksi kokonaisuus on organisoitu sopeutetusti pilkottuna siten, että liuta valmistavia koulutuksia järjestetään pienryhmissä sekä itse- ja etäopiskeluna. Mukana on kadettien lisäksi kone- ja merenkulkulinjan aliupseeriopiskelijoita.
Jo viimevuotista koulutuspurjehdusta jouduttiin uudistamaan nopealla aikataululla, kun koronavirus levisi Suomeen ja rajoitustoimet kiristyivät. Koulun tiloissa tehty perusharjoittelu ja kaluston opiskelu on koettu osin tehokkaammaksi kuin perinteiset toimintatavat aluksella. Vuodelta 2020 saatujen kokemusten perusteella myös tämän kevään harjoitus päätettiin rakentaa hybridimallilla.
– Olemme löytäneet hyvän balanssin etä- ja lähiopiskelun yhdistämisessä. Pitää kuitenkin muistaa, ettei laivaa ajamaan opi kirjaa lukemalla, kommodori Rautava alleviivaa.
Komentajakapteeni Nurmen mukaan digitaalisia opetusvälineitä kehitetään alati, ja kadeteilta saadaan niistä aktiivisesti rakentavaa palautetta. Vaikka normaaliolojen vallitessa Merisotakoululla suunnitellaan palattavan lähiopetukseen ja lisättävän taas käytännön harjoittelua, saatetaan tälle vuodelle hahmoteltua hybridimallia hyödyntää myöhemminkin.
– Koronan myötä koulutuksessamme on otettu loikka eteenpäin, ja näemme nyt paremmin simulaattoreiden kaltaisia mahdollisuuksia perinteisten menetelmien ohella, Rautava kehuu.
Kontra-amiraali Harjun mukaan Merivoimien toiminta muuttuu uuden teknologian mukana. Kuva: Puolustusvoimat.
Innovatiiviset ja sosiaaliset upseerit haussa
Kyseessä eivät ole suinkaan ensimmäiset muutokset koulutuspurjehduksen järjestelyissä – aluksi oli käytössä purjelaivoja, ja vuosikymmenten saatossa on siirrytty taistelulaivoihin. Kunkin ajan vaatimukset sekä tekniikan ja taktiikan kehitys on aina tuotu mukaan harjoitustavoitteisiin ja -sisältöihin. Sopeutumistaidosta kertoo myös se, ettei merikadettien joukossa ole vieläkään havaittu yhtään koronatapausta.
Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Jori Harjun mukaan koronajärjestelyt ovat vaatineet paljon koko puolustushaaran henkilökunnalta ja koulutettavilta.
– Olen hurjan tyytyväinen siihen, miten sitoutunutta henkilöstömme on näinäkin aikoina ollut. Uusia toimintatapoja on otettu paljon käyttöön, Harju toteaa.
Sopeutustoimia tai ei, koulutuspurjehduksella on selvä merkitys Merivoimien suorituskyvyn kehittämisessä sekä kadettien ja muiden kurssien kouluttamisessa.
– Pitkäjaksoinen laivallaolo kysyy tietynlaista henkistä sietokykyä ja sitä, että pystyy toimimaan väsyneenäkin. Se on henkilöstömme osaamisen kannalta äärimmäisen tärkeää, Harju paaluttaa.
Komentaja ei usko merellisen sodankäynnin olevan erityisemmässä murroksessa, vaikka Merivoimat muuttuukin uuden teknologian mukana. Kaukovaikuttaminen ja miehittämättömät laitteet niin ilmassa kuin pinnan alla tuovat Harjun mukaan kokonaisuuteen uusia puolia.
Merivoimien koulutusohjelmaan voi hakea keväisin korkeakoulujen yhteishaussa samalla tavalla kuin muihinkin puolustushaaroihin. Sillä, missä puolustushaarassa on varusmieskoulutuksensa suorittanut, ei ole merkitystä, vaan kaikkien tietotaidot laivapalveluksesta alkaen tuodaan kandidaattitutkinnon aikana samalle viivalle.
– Haluamme palvelukseen oma-aloitteisia, innovatiivisia, sosiaalisia ja ajassa eläviä yksilöitä, jotka haluavat kehittää itseään ja järjestelmäämme siten, että olemme valmiimpia sen tehtävän toteuttamiseen, joka meille on käsketty, Harju tiivistää.
