Kokeile, kokeile, kokeile

Taina Susiluodolle kuuluu hyvää. Takana on työntäyteinen ja kaikin tavoin hyvin poikkeuksellinen vuosi, josta suuri osa on kulunut etätöissä.

– Viime keväänä meillä oli kotona etäyläkoululainen, etäalakoululainen ja etäpäiväkotilainen. Sen lisäksi mies pyöritti firmaa etänä, eli olihan tämä aikamoinen härdelli. Ihan hyvin siitä kuitenkin selvittiin, Susiluoto kertaa pandemian alkuaikoja.

Susiluodolla riittää kotona muutakin tekemistä kuin töitä, sillä Helsingissä asuvaan perheeseen kuuluu kolmen lapsen lisäksi kaksi kissaa ja koiranpentu. Vanhimmat lapset kilpailevat kansainvälisellä tasolla taekwondossa ja perheen elämä pyörii paljon lajin ympärillä.

Nyt noin kolmen vuoden ajan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajana työskennelleen Susiluodon kiinnostus lakia ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan syttyi lukion lakiopintojen kurssilla. Kun päätös oikeustieteelliselle alalle lähtemisestä oli tehty, opiskelusta tuli hyvin tavoitteellista ja kaikilla ainevalinnoilla tähdättiin yhteen päämäärään. Tavoitteisiin päästiin ensimmäisellä yrityksellä, tosin rimaa hipoen.

– Pääsin juuri ja juuri sisään, mutta ihan rajoille meni, Susiluoto nauraa.

Vuosista Helsingin oikeustieteellisessä jäi mukaan elinikäisiä ystäviä, ja toisaalta niillä vuosilla oli paljon merkitystä myös Susiluodon tulevan työuran kannalta. Suuri maailma veti puoleensa, ja Susiluoto valitsi yliopistossa kansainvälisen oikeuden, mikä sitten ohjasikin hänet aluksi kansainvälisiin töihin.

– Kävimme oikiksessa läpi monenlaisia tapauksia. Uran alkuvaiheissa oli jännittävää huomata, että olikin yhtäkkiä itse kansainvälisen politiikan polttopisteessä, Susiluoto muistelee.

Yhteistyötä tarvitaan

Muutaman ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Susiluoto halusi kuitenkin palata töihin takaisin Suomeen, ja siirtyminen kansainvälisestä järjestöstä ministeriöön tuntui hyvin luonnolliselta. Vaihtoehtoina olivat puolustus- ja ulkoministeriö, joista Susiluoto päätyi lopulta puolustusministeriöön. 

Lopulta noin viidentoista vuoden mittaiseksi venynyt virkamiesura opetti paljon.

– Tärkeää on ymmärtää yhteiskunnan toimivuus kokonaisuutena. Olin töissä kolmessa eri ministeriössä, ja kyllä se niin on, ettei kukaan yksin rakenna mitään. Tarvitaan yhteistyötä ja yhteispeliä, että yhteiskunta pyörii, Susiluoto pohtii.

Susiluoto viihtyi lopulta puolustusministeriössä noin kymmenen vuoden ajan, ja hän sanookin sen olevan yhä kuin kotiin menisi. Susiluoto kuuluu myös maanpuolustuskannatussäätiöön. Isänmaallisuuden ja maanpuolustuksen sekä erityisesti suomalaisen järjestelmän arvostus on Susiluodon mukaan peräisin nuorempana ulkomailla vietetyiltä vuosilta.

– Olin 16-vuotias, kun lähdin yksin vuodeksi vaihtoon Australiaan. Olin myös urani alussa töissä kriisinhallinta-alueilla ja näin, mitä tarkoittaa, kun yhteiskunta ei toimi ja se on romutettu. Siinä oppi hyvin tajuamaan, miten hieno maa Suomi on ja sitä kautta arvostamaan maanpuolustuksen merkitystä ihan eri tavalla. On pitkä tie rakentaa tämä kaikki takaisin, jos asiat lähtevät menemään pieleen.

Susiluoto uskoo, että Suomen tavalla järjestää maanpuolustus ja yhteiskunnan toimivuus on suuri merkitys kokonaisturvallisuudessa. Hän korostaa myös hyvin toimivien yritysten, elinkeinoelämän ja terveen julkisen talouden merkitystä kokonaispuolustuksessa ja toivoo, ettei asioita nähtäisi liikaa omissa lokeroissaan.

– Nyt pandemia on akuutti osoitus siitä, kuinka tärkeää on kriisinkestävyys ja maanpuolustuksen katsominen kokonaisuutena erilaisia uhkia vastaan, Susiluoto muistuttaa.

Susiluoto arvostaa myös naisten mahdollisuutta halutessaan suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Hän ei omassa nuoruudessaan itse tullut ajatelleeksi inttiä, eikä muista, että sitä olisi koskaan nostettu esimerkiksi koulussa erityisesti esille. 

– Jälkikäteen ajateltuna ihan hyvin olisin voinut sen käydä. En tiedä omista tyttäristäni, mutta jos he haluavat intin käydä, kannustan siihen.

Uusi maailma

Vuoden 2018 alussa Susiluoto otti ison harppauksen siirtyessään kokonaan uuteen ympäristöön EK:n avainpaikalle. Susiluoto oli hoitovapaalla, kun EK:sta otettiin yhteyttä. Hän epäröi aluksi hyppyä itselle vielä tuntemattomaan maailmaan. Rimaa nosti se, että hänellä oli pysyvä virkasuhde ja hyvä paikka osastopäällikkönä työ- ja elinkeinoministeriössä.

– Sitten ajattelin, että jos en ole itse valmis uusiutumaan ja hakemaan uutta tulokulmaa, niin kuka minä olen sitten kenellekään muullekaan puhumaan siitä, että pitää jatkuvasti oppia uutta ja uudistua, Susiluoto avaa päätöstään, joka on tuonut mukanaan paljon uusia ja mielenkiintoisia työtehtäviä.

Susiluodolla on EK:ssa kolme vastuualuetta. Yhteen niistä kuuluvat esimerkiksi osaamiseen, digitalisaatioon ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Sen lisäksi hän on EK:n henkilöstöhallinnon johtaja ja sijaistaa tarvittaessa toimitusjohtajaa. Susiluoto on nauttinut uudesta tehtävästään, jossa hän on päässyt vaikuttamaan aikaisempaan verrattuna täysin uudesta tulokulmasta.

– On ollut tosi mielenkiintoista nähdä suomalaisten yritysten arkea ja niiden yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Olemme myös EK:ssa paljon tekemisissä puolueiden, median ja palkansaajien kanssa, joten laajat sidosryhmäyhteistyöt ovat tulleet tutuiksi, Susiluoto kertoo.

– Ennen olin itse lobbauksen kohteena ja nyt saan käydä kertomassa asioista muille. Kyllä näkökulman vaihtaminen on mielelle virkistävää.

Isossa organisaatiossa johtavassa roolissa toimiminen on vaativaa, mutta Susiluoto on ehtinyt urallaan kartuttaa johtamiskokemusta, josta on työssä paljon hyötyä. Susiluoto tietää, että hyvältä johtajalta vaaditaan tänä päivänä paljon erilaisia ominaisuuksia ja kyvykkyyksiä.

– Olen tehnyt töitä erikokoisissa organisaatioissa erilaisten ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Olen oppinut ajattelemaan asioita monipuolisesti, ja vaikuttamiskyky on kehittynyt siinä samalla, Susiluoto analysoi.

Susiluoto on EK:ssa päässyt seuraamaan maailman menoa kokonaan uusin silmin.

Ennakkoluulottomuus vie pitkälle

Susiluoto on nähnyt aitiopaikalta koronan yritys- ja työelämään aiheuttamat muutokset. Monet yritykset ovat kärsineet pahasti, mutta toisaalta on myös yrityksiä, jotka ovat saaneet koronasta vauhtia.

– Tilanne on hyvin polarisoitunut. Eri toimialojenkin sisällä yritysten välillä on suuria eroja. Yritykset ansaitsevat ja tarvitsevat kaiken tuen; emme halua, että elinvoimaisia yrityksiä kaatuu turhaan.

Susiluoto huomauttaa, että valtio on joutunut ottamaan korona-aikana valtavia summia velkaa, ja samaan aikaan työmarkkinoilta poistuu vuosittain jopa 10 000 ihmistä. Hän painottaa lähivuosien merkitystä yrityksille, kasvuun pitäisi päästä kestävällä tavalla kiinni. 

Toisaalta Susiluoto huomauttaa, että ihmiset ovat myös oppineet korona-aikana valtavasti.

– On opittu tekemään etätöitä, ja yritykset ovat oppineet toimimaan yhä paremmin digitaalisilla alustoilla. Samalla vaateet työelämässä ovat muuttuneet. Moni ei tule myöskään ajatelleeksi sitä, minkälainen voimavara pandemian selvittäminen voi olla tulevaisuudessa nuorille. Työelämässä taito keksiä keinot päästä eteenpäin muuttuvissa tilanteissa on arvokas.

Ylipäätään suomalaisista nuorista Susiluoto on hyvin ylpeä. Hän kehuu monien nuorten yrittäjämäistä asennetta, ja hän kehuu heidän olevan paljon valmiimpia esimerkiksi digimaailman vaatimuksiin ja kansainvälisiin kysymyksiin kuin nuoret muutama vuosikymmen aikaisemmin.

– Minulla on täysi luotto suomalaisiin nuoriin. He ovat paljon fiksumpia ja osaavampia kuin minä itse olin siinä iässä. Heitä vain on niin vähän, joten täytyy pitää huoli, että kaikki pysyvät mukana, Susiluoto sanoo ja ilmaisee huolensa myös nuorten syrjäytymisestä ja heikentyneestä luku- ja kirjoitustaidosta.

Oli kyseessä sitten työelämä tai vapaa-aika, Susiluoto nostaa esille ennakkoluulottoman asenteen merkityksen. Nuoria hän kannustaa kokeilemaan ja tarttumaan rohkeasti erilaisiin tilaisuuksiin.

– Kaikki kokemus ja elämänkokemus, oli se sitten työstä tai harrastuksista, on tärkeää. Joskus käy niin, että kokeilee jotain, ja se ei ole se oma juttu, ja sitten lähtee kokeilemaan jotain ihan muuta. Tällaisetkin kokemukset ovat hyvin tärkeitä. Kannattaa aina lähteä ennakkoluulottomasti, ja nuoret ovatkin tosi hyvin ennakkoluulottomia, Susiluoto myhäilee.