Johtajakoulutuksesta opintopisteitä korkeakouluihin – Varusmiespalveluksesta on hyötyä myös jatko-opinnoissa

Varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutuksen hyväksilukeminen vaihtelee korkeakouluissa nollasta 15 opintopisteeseen, osoittaa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus.

Varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelmaa (20 op) arvostetaan korkeakouluissa laajasti, mutta sen hyväksilukemisissa on merkittäviä oppilaitoskohtaisia eroja.

Esimerkiksi Vaasan yliopisto hyväksilukee johtajakoulutuksesta jopa 15 opintopistettä, kun taas Aalto-yliopisto ja Åbo Akademi eivät hyväksilue siitä yhtään opintopistettä, tutkimus osoittaa. 

Mistä laaja hajonta johtuu?

– Jokainen yliopisto päättää autonomisesti näistä periaatteista. Sitten on vielä erikseen tiedekuntia ja koulutusohjelmia, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkija, everstiluutnantti (evp) Pekka Halonen sanoo.

Muun muassa Helsingin yliopiston humanistisessa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa ohjelmasta ei hyväksilueta lainkaan sitä, että varusmies on suorittanut Puolustusvoimien modernin johtajakoulutuksen ja palvellut 347 päivää.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tietyissä koulutusohjelmissa johtajakoulutus voidaan sen sijaan hyväksilukea viiden opintopisteen opintojaksoksi.

Keskimäärin yliopistot antavat varusmiespalveluksessa saavutetusta osaamisesta noin viisi opintopistettä.

Puolustusvoimat on itse määrittänyt varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman nykyisen ali- ja reserviupseerikoulun syväjohtamisen mallin laajuudeksi  20 opintopistettä eli 560 tuntia. 

Korkeakoulun hyväksiluku ei kuitenkaan perustu suoraan tähän kokonaislaajuuteen.

Tutkimuksessa ei varsinaisesti kysytty, miksi kaikki yliopistot eivät arvosta suoritusta. Osa oppilaitoksista kuitenkin perusteli ratkaisuaan.

– Muutama yliopisto kertoi, ettei johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelmaa koeta varsinaisena yliopistotasoisena opintona, Halonen kertoo.

Grafiikka: Venla Vauhkonen

Ammattikorkeakouluissa tasaisempi linja

Ammattikorkeakouluissa käytännöt vaihtelevat, mutta hyväksiluku on yliopistoja tasaisempaa.

Käytännössä kaikki ammattikorkeakoulut palkitsevat varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman suorittamisesta. Hyväksiluku vaihtelee 2–10 opintopisteen välillä.

– Keskimäärin voi sanoa, että ammattikorkeakoulut tunnustavat suorituksia opintopistemäärissä hieman yliopistoja paremmin.

Toisin kuin yliopistot, ammattikorkeakoulut hyväksilukevat reserviupseerikoulun suorittamisesta 2–3 opintopistettä enemmän aliupseerikoulun suorittamiseen verrattuna. 

– En tiedä taustaa, miksi tämä ero näkyy ammattikorkeakouluissa mutta ei yliopistoissa, Halonen sanoo.

Centria-ammattikorkeakoulu ei hyväksilue johtajaopintoja lainkaan, kun taas Jyväskylän ammattikorkeakoulu myöntää reserviupseerikoulusta kahdeksan ja aliupseerikoulusta viisi opintopistettä.

Ensimmäinen laaja tilannekuva

Raportti tarjoaa tekijöidensä mukaan ensimmäistä kertaa näin laajan tilannekuvan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hyväksilukukäytännöistä.

– Nyt saatiin kontaktoitua kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Aiemmin on kysytty vain yksittäisiltä yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta hieman eri tutkimusasetelmalla.

Uusi tutkimus ei selvittänyt, kuinka moni varusmies tai opiskelija hakee hyväksilukua nykyisin eikä sitä, miten hyvin mahdollisuus tunnetaan.

Aiemmassa, vuonna 2004 toteutetussa selvityksessä vain kymmenesosa vastaajista oli hakenut hyväksilukua. Näistä 74 prosenttia oli saanut hakemansa opinnot hyväksiluettua.

Tietoa jo alokaskaudella

Tuore raportti esittää seitsemän kehittämisehdotusta hyväksilukujen parantamiseksi.

Yksi niistä on lisätä oppilaitoksille tietoa johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman (20 op) sisällöistä ja sen tuottamasta osaamisesta.

Lisäksi varusmiehille ehdotetaan tietopaketteja sekä alokaskaudelle että kotiuttamisen yhteyteen hyväksiluvun mahdollisuudesta.

– Meidän pitäisi tuoda jo alokaskaudella esiin, että johtajakoulutuksesta voi olla hyötyä myös tulevissa opinnoissa. Kotiuttamisen yhteydessä johtajakoulutuksen suorittaneita pitäisi muistuttaa asiasta uudelleen.

Hyväksiluvun hakeminen edellyttää varusmieheltä myös omaa aktiivisuutta.

– Pitää kertoa jatko-opinnoissa, että tällainen palvelustodistus on ja tällaiset opinnot on suoritettu. Sen jälkeen lähdetään siihen prosessiin, mitä tunnustetaan ja paljonko opintopisteitä voidaan hyväksilukea.

Tätä ei voida markkinoida yhdellä yleisellä lupauksella, koska käytännöt ovat oppilaitos-, tiedekunta- ja koulutusohjelmakohtaisia.

Halonen pitää käytäntöjen yhtenäistämistä toivottavana, vaikka Puolustusvoimat ei voi päättää korkeakoulujen ratkaisuista.

– Voisimme olla aktiivisia ja kertoa, mitä valmiuksia vuoden johtajakoulutus tuottaa. Ehkä sitä kautta hyväksilukuja voitaisiin edistää.

Kannattaako johtajakoulutukseen hakea myös tulevien opintojen näkökulmasta?

– Ehdottomasti kannattaa. Mutta kyse ei ole vain opintopisteistä, vaan koko elämää ja tulevaa työelämää varten saatavista valmiuksista.

– Jos 15 opintopistettä hyvitetään suoraan osaksi tutkintoa, niin se on aika monta tenttiä vähemmän heti kättelyssä.

Korjaus (11.08.2026 klo 9:00): AUK ja RUK piste-erot lisätty ammattikorkeakoulujen hyväksilukukäytäntöjen graafiin.