Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Isiemme jalanjäljissä

Nyky-yhteiskunnassa korostuvat usein yksilöiden väliset erot. Palveluksessa ne voi onneksi kuitenkin unohtaa.

Elämässä varmaa on vain kuolema ja verotus. Varusmiehille tähän listaan voi vielä lisätä kolmanneksi vanhojen inttitarinoiden kuulemisen. Niin bussipysäkillä lomapuvussa seisominen kuin sukujuhlissa varusmiespalveluksesta mainitseminen ovat kutsuja kaikille reserviläisille tulla kertomaan miten heidän palveluksensa oli paljon raskaampaa kuin nykyinen velttoilu.

Vaikka päälle saattaa näkyä palveluksen uudistusten kritiikki, paistaa kaikista tarinoista taustalla ylpeys varusmiesten toiminnasta. Omat aikanaan koetut kärsimykset ovat luoneet kunnioituksen varusmiehiä kohtaan ja maanpuolustuksen tärkeys ymmärretään. Vaikka vanhemman ikäluokan voi olla vaikeaa samaistua nykynuoren elämään, varusmiespalvelus on yhteinen kokemus niin minulle kuin isoisällenikin.

Eikä sukupolvien välinen kuilu ole ainoa, jonka yli varusmiespalvelus rakentaa sillan.
Varusmiespalvelus koskee samalla tavalla niin kaupunkilaista kuin maalta tullutta. Samassa tuvassa voivat asua EU:n ruokatukipakettien varassa varttunut ja hienoimpiin ravintoloihin tottunut. Poteroista voi löytää jokaisen puolueen kannattajia. Kotiin soittavien varusmiesten voi kuulla puhuvan lukemattomia eri kieliä

Varusmiespalvelus on yhteiskunnan vakio, joka luo virkistävän yhteyden moniin ihmisiin nykypäivän jakautuneessa yhteiskunnassa.

Varusmiespalveluksissakin on toki paljon eroja. Sissiradistille ja komennusmiehelle jää palveluksesta varmasti hyvin erilaiset muistot. Tehtäviin myös hakeutuvat erilaiset henkilöt. Näin varuskunnan sisällekin muodostuu kuplia, sillä varusmiehet viettävät suurimman osan ajastaan oman ryhmänsä parissa.

Tämän lisäksi kaikille on tuttua muille varusmiehille naureskelu. Oli kyseessä sitten jo vakiintunut kestoloukkaus toista yksikköä kohtaan, tai ylempiarvoisuuden tunne kun jollakulla tuntuu olevan helpompaa, jokainen varusmies on varmasti tehnyt palveluksessa jaon meihin ja muihin varusmiehiin.

Puolustusvoimat on kuitenkin taitava luomaan yhteisöllisyyttä jokaisen palveluksessa olevan välille silloin, kun sillä on väliä.

Yhtenäisyyden tunnetta luovat niin yhtenevät palveluspuvut kuin monilta osilta kaikille standardisoidut koulutukset. Kaikille yhtenäinen alokaskausi takaa myös kokemuksen, jossa kaikki ovat samassa veneessä.

Puolustusvoimien monet perinteet ovat myös kaikille tuttu asia. Pysyvyytensä takia ne eivät yhdistä varusmiehiä vain toisiinsa, vaan myös jo kotiutuneisiin reserviläisiin. Puhuessani yksikön perinnepäivästä isänikin tiesi saman tien mistä on kyse.

Tämä yhtenäisyyden tunteen luominen on välttämätöntä puolustusvoimille. Kriisiaikana me kaikki kuitenkin pyrimme yhdessä oman osamme tekemällä puolustamaan Suomea.

Yleinen asevelvollisuus luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka yhdistää suurta osaa suomalaisista taustaan katsomatta. Toivon että se säilyttää tämän aseman myös pitkälle tulevaisuuteen. 

Vaikka varusmiespalvelus muuttuu jatkuvaksi pysyäkseen aikansa mukana, tulisi sen pyrkiä aina luomaan suomalaisten välille mahdollisimman laajaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhä laajenevaa yhteenkuuluvuutta kuvaakin se, että tulevaisuudessa vastaavan kolumnin nimi voikin jo olla "vanhempiemme jalanjäljissä".