.jpg/64b33897-e9a6-87b9-0e9b-c439b6bfbdef?t=1657192866376)
Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa työskentelevä kurssin johtaja, kapteeni Jenni Saalimo teki oman pro gradu -tutkielmansa vuonna 2017 Puolustusvoimien upseerien asenteista seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Vaikka tutkimuksen teosta on kulunut viisi vuotta, epäilee Saalimo sen havaintojen olevan vielä relevantteja.
– Viisi vuotta on aika lyhyt aika asennekulttuurin muuttumiselle, varsinkin kun puhutaan niin suuresta organisaatiosta kuin Puolustusvoimat, hän toteaa.
Saalimon näkemyksen mukaan yhdenvertaisuutta on tärkeä tutkia myös Puolustusvoimien arvojen näkökulmasta.
– Yhdenvertaisuus ja henkilöiden oikeudenmukainen kohtelu kuuluu Puolustusvoimien arvoperustaan ja siitä pitäisi keskustella rohkeasti. Keskustelu tuo esiin epäkohtia ja epäkohtiin voi puuttua vasta kun niitä havaitaan, Saalimo perustelee.
Saalimon pro gradu oli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Upseeriliiton kanssa. Tutkimuksen tulokset perustuvat noin 1300 vastaajan eli lähes 40% Puolustusvoimien upseereista vastauksiin.
Tutkimuksessa Puolustusvoimien yleinen asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan näyttäytyy hyvin myönteisenä. Vastaajat kokivat, että välitöntä syrjintää tapahtuu hyvin harvoin, eikä seksuaalisella suuntautumisella nähty olevan vaikutusta henkilön työ- tai palvelusmahdollisuuksiin. Saalimo kuitenkin huomauttaa, että asenteiden tutkiminen on mutkikasta.
– Asenteita tutkiessa on ymmärrettävä, ettei todellisia asenteita välttämättä voida päätellä pelkästään sen perusteella, mitä me itseä näemme tai kuulemme.
Saalimon havaintojen mukaan tuloksia tarkemmin tarkastellessa huomataan, että Puolustusvoimien asennekulttuuri seksuaalivähemmistöjä kohtaan on melko varautunutta.
– Varautunut asennekulttuuri näkyy siten, että keskustelua seksuaalivähemmistöistä tai seksuaalisesta suuntautumisesta kartetaan. Nähdään seksuaalinen suuntautuminen jonkinlaisena tabuna, Saalimo sanoo.
Keskustelun karttaminen saattaa Saalimon mukaan aiheuttaa pelkoa siitä, että henkilöä kohdeltaisiin eriarvoisesti, mikäli tämä jakaa itsestään henkilökohtaisia asioita. Saalimo kuitenkin näkee, että asennekulttuuri on muuttumassa.
– Näkisin, että asennekulttuuri on muuttumassa oikeaan suuntaan, eli yhdenvertaisempaan organisaatiokulttuuriin. Valitettavasti yhdenvertainen kulttuuri ei ole vielä täydellinen ja sen eteen on tehtävä paljon työtä, mutta suunta on oikea, hän sanoo.
Kesäkuussa kotiutunut alikersantti reservissä Konsta Nupponen kuuluu seksuaalivähemmistöön. Hän kuvailee omia kokemuksiaan varusmiespalveluksesta seksuaalivähemmistöön kuuluvana positiivisina. Nupponen kuitenkin tunnistaa varusmiespalveluksen ympäristöksi, jossa henkilökohtaisten asioiden jakaminen jää vähemmälle tiiviin koulutustahdin vuoksi.
– Koko ajan ollaan kouluttautumassa, tekemässä jotain tai lepäämässä. Siinä ympäristössä itsestään tulee ehkä kerrottua vähemmän kuin tavallisessa ympäristössä. Oman kokemukseni mukaan AUK:ssa koulutusrytmi oli tiukka ja palvelustovereiden kansa keskusteltiin AUK:hon liittyvistä asioista eikä henkilökohtaisista asioista, Nupponen pohtii.
Ennaltaehkäisy on parempi kuin seurausten hallinta
Työtä yhdenvertaisuuden eteen tehdään monin tavoin, joista yksi on organisaation ohjaaminen erilaisin normein. Saalimon mukaan Puolustusvoimien normien ja määräyksien merkitystä yhdenvertaisuustyössä ei tulisi väheksyä.
– Meillä Puolustusvoimissa on virallisia arvoja, jotka antavat toiminnallemme suunnan. Nämä arvot ohjaavat myös meidän käyttäytymistä ja asenteita. Puolustusvoimat on hyvin normikeskeinen organisaatio ja niitä vastaan toimiminen on hyvin harvinaista meidän yhteisössä.
Puolustusvoimat on tämän vuoden huhtikuussa päivittänyt normin syrjinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisystä ja käsitelystä.
Normissa korostuu epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy. Sitä tehdään pitämällä varusmieskoulutuksessa esillä tasa-arvoasioita ja yhdenvertaisuutta sekä asiallisen käyttäytymisen periaatteita esimerkiksi viestinnällä ja oppituntien keinoin. Lisäksi johtajakoulutuksessa tuodaan esiin luottamuksen rakentamista ja johtajan vastuuta alaisistaan. Näiden lisäksi Pääesikunnan sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen nimeää esimerkiksi varusmiesten ryhmäkiinteyden keinona ehkäistä syrjintää.
– Kun on hyvähenkinen porukka niin siellä esiintyy vähemmän epäasiallista toimintaa. Ryhmäkiinteyttä aletaan rakentaa heti palveluksen ensimmäisestä päivästä alkaen, Maijanen korostaa.
Maijasen mukaan haasteet syrjimättömän kulttuurin rakentamisessa liittyvät muun muassa varusmiespalveluksen nopeaan sykliin.
– Varusmiespalvelus on lyhyt aika vaikuttaa asenteisiin, kun kaksi kertaa vuodessa tulee reilut 10 000 nuorta palvelukseen erilaisine taustoineen, elämäntilanteineen ja mahdollisesti opituin epäasiallisin käyttäytymismallein. Jos asenteet ovat jo opittuja, on puoli vuotta tai vuosi lyhyt aika muuttaa niitä. Syrjintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen kuitenkin puututaan, kun sellaista tulee tietoon hän sanoo.
