Ennakkoluulojen torjunta vaatii ihmistuntemusta

Mikä saa ihmisen nauttimaan työstään? Puolustusvoimien henkilöstöpalveluissa tiedetään, mistä työntekijät löydetään ja mikä ihmisiä työssään motivoi. Henkilöstösuunnittelija Larissa Harjula tunnistaa omaksi motivaattorikseen työn haastavuuden.

– Työni mahdollistaa jatkuvan ammatillisen kehittymisen, mikä on minulle tärkeä motivaattori. Jos vain on halua ja tahtoa kehittyä omassa työssään, rajat menevät siinä, mihin ne itse asettaa, hän virkkoo.

Harjula työskentelee Puolustusvoimien palvelukeskuksessa Joensuussa, missä hänen uransa alkoi keskitetyssä rekrytoinnissa. Aliupseerien, erikoisupseerien ja siviilien rekrytointi oli Harjulan mukaan monipuolista, sillä työtehtäviä Puolustusvoimilla on niin monella eri toimialalla.

– Missään muualla ei pääse tekemään niin laaja-alaisesti erilaisia rekrytointeja kuin meillä, hän sanoo.

Rekrytoinnin näkökulmasta Puolustusvoimat kohtaa hyvin paljon ennakkoluuloja. Puolustusvoimiin liitetään usein ajatuksia jäykkyydestä, byrokratiasta tai virheellisiä näkemyksiä siitä, että sotilastausta tai vuosien työkokemus olisivat vaatimuksia työskentelyyn. Totuus on kuitenkin se, että tehtävät ovat huomattavan monipuolisia ja niihin liittyy myös erilaisia odotuksia.

– Usein törmätään ennakkoluuloihin ja ihmetykseen siitä, että meidän tehtävät ovat niin monimuotoisia. Ne eivät ole vain sotilas- tai koulutustehtäviä, vaan on asiantuntijatehtäviä ja monenlaisia töitä aina varastomiehestä lääkäriin, Harjula huomauttaa.

Nyt Harjulan työpöydällä on rekrytointien tekemisen sijaan muun muassa vastuu varusmiesten erityistehtävähausta sekä työtä Puolustusvoimien työnantajamielikuvan parissa. Työnantajamielikuvatyö on Harjulan mukaan mielenkiintoista ja haastavaa sen monipuolisen luonteen vuoksi. Mielikuvia Puolustusvoimista on vähintään yhtä monta, kuin on työnhakijaa. Oikeanlaisella viestillä voidaan vaikuttaa ennakkoluuloihin, mutta se vaatii ihmistuntemusta.

– Meillä on noin 12 500 työntekijää ja siihen joukkoon mahtuu hyvin monenlaisia ihmisiä. Ei voi sanoa, että olisi olemassa vain tietynlainen tyyppi, joka sopii työntekijäksi Puolustusvoimiin, kun jokaisessa tehtävässä on omat kriteeristönsä ja tehtäviä on niin paljon, hän sanoo.

Mielikuvatyössä Harjula kertoo rehellisyyden olevan ehdoton ohjenuora.

– Kun me viestitään työnantajamielikuvallisia asioita, niiden asioiden pitää toteutua myös sisäisesti. Meidän työntekijöiden pitää pystyä seisomaan sen takana, mitä me viestitään ulospäin. Jos on ristiriitaa sisäisen ja ulkoisen työnantajamielikuvan kanssa, niin siitä me jäädään hyvin äkkiä kiinni, hän paaluttaa.

Pokémon-korteista innostunut henkilöstösuunnittelija pitää huolen palautumisestaan kokoontumalla peliporukan kanssa kaksi kertaa viikossa – joskus useamminkin. Kuva: Onni Pörhölä

Omistaan pidetään huolta

Harjula ei itsekään arvannut työskentelevänsä ennen pitkää Puolustusvoimissa. Nyt viisi vuotta kestänyt taival on ollut nousujohteinen ja haastava.

– Olihan minulla itsellänikin se ennakkokäsitys siitä, että täällä vaan käskytetään ja pönötetään, mutta tämä on ihan kuin mikä tahansa yksityisen sektorin työpaikka. Ollaan rentoja, hommat hoidetaan ja ihmiset tukevat toinen toistaan.

Kunnianhimoinen tekijä, joka kuvailee itseään suorituskeskeiseksi, pitää työtä hyvin tärkeänä osana elämäänsä, mutta kaipaa työssään muutakin kuin pelkkää suorittamista.

– Eihän tätä jaksaisi ilman tiettyjä ihmisiä omassa tiimissä, jotka heikkoina hetkinä kannattelee. Meillä voi luottaa siihen, että ihan kaikkea ei tarvitse huolehtia yksin, koska aina on joku tukemassa. Se on tärkeää, hän painottaa.

Harjulan mielestä haasteiden ja hyvän yhteishengen lisäksi hyvässä työpaikassa on kyse työntekijän ja työpaikan yhteensopivuudesta.

– Työn hakeminen on vähän kuin Tinder, pitää löytää hyvä match.

Harjula itse tietää, millaisia asioita omalta matchiltaan haluaa.

– Minulle hyvä työpaikka on paikka, missä on vapaus tehdä ja kehittää. Luottamus ja arvostus organisaation puolelta ovat myös tärkeitä. Omistaan pidetään huolta, hän perustelee.

Asenne ratkaisee erityistehtävissä

Työelämän tinderiä pääsee kokeilemaan myös varusmiespalveluksessa. Harjulan työpöydälle kuuluu myös valtakunnallinen erityistehtävähaku, jossa palvelustaan suorittava varusmies voi hakeutua omaa osaamistaan vastaaviin erikoisempiin palvelustehtäviin. Erityistehtävissä voi suorittaa palveluksensa esimerkiksi tutkimusavustajana, graafikkona tai ohjelmoinnin parissa.

– Perinteisestä varusmiespalveluksesta poiketen voi saada sellaista kokemusta, josta on hyötyä omalla alalla työmarkkinoilla myöhemmin, Harjula perustelee erityistehtävien hyötyjä.
Hänen mukaansa erityistehtävät ovat vaativia, mutta puuttuvaa osaamista pystyy kompensoimaan oikealla asenteella.

– Asenne on tärkeä ominaisuus erityistehtävissä palvelevalle varusmiehelle. Kevytkin harrastuneisuus voi riittää, jos pystyy näyttämään, että on kyky ottaa homma haltuun ja halu kehittyä omassa tehtävässään, hän virkkoo.

Erityistehtävässä varusmies pääsee kehittämään omaa osaamistaan, mutta myös Puolustusvoimat saa tässä järjestelyssä omat hyötynsä.

– Puolustusvoimissa on sellaisia tehtäviä, missä erityistehtävävarusmiehet ovat kriittisessä roolissa. Joukkotuotannon lisäksi tarvitaan myös näitä oman alan ammattiosaajia, jotka tukevat Puolustusvoimien päivittäistä tehtävien täyttämistä.

Erityistehtävävarusmiehet ovat tyytyväisiä palvelusaikaansa. Kotiutumisen yhteydessä annettujen palautekyselyiden perusteella 90-95 prosenttia erityistehtävissä palvelleista varusmiehistä suosittelee erityistehtäviä.

– Palautteessa nousee esiin, että palveluksesta koetaan olleen hyötyä oman uran suunnittelussa. Kokemus on kehittänyt ammatillisesti ja on päässyt jo nuorella iällä tekemään sellaisia asioita, mitä ei muualla pääsisi tekemään.