Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Ei salapoliisityötä ennen palvelusta

Älä usko kaikkea kuulemaasi. Varusmiespalveluksessa tulet tuskin hiihtämään kesäkuussa karhuja karkuun lumista metsikköä pitkin. Selkääsi ei myöskään lyödä sadan kilon suuruista telamiinaa, etkä tule toimimaan tykinkuulana.

Hajottaa ja väsyttää. Päästän tätä suustani ulos lähes jatkuvalla syötöllä. Paljastan palvelustovereideni tekevän tätä myös. Emme ole positiivisuuden perikuvia, emme todellakaan. Olemme ärripurrilauma. 

Kaikesta henkisestä ja fyysisestä hajoamisesta huolimatta olen nauttinut palveluksessa viettämästäni ajasta. Mutta onko palvelus ollut sellaista kuin kuvittelin sen olevan? 

Ei. 

Ennen palvelustani tutustuin huolellisesti erilaisiin palvelustehtäviin. Näin minulle neuvottiin jo hakeutuessa. Halusin olla realistinen tulevaa palvelusta kohtaan, ja pyrin tutustumaan itselleni sopiviin palvelustehtäviin. En halunnut kurotella liian korkealle. Halusin haastetta, joka saa minut irvistämään ja kurottelemaan maaliviivaa kohti, mutta maaliviiva ei saanut olla saavuttamattomissa. 

Selasin keskustelupalstoja läpi. Seurasin erilaisia sosiaalisen median kanavia, katsoin Naissotilaat-sarjaa ja luin artikkeleita palveluksessa olevista ja jo reservin auringon lämmössä tanssivista. Tämä omatoimisesti suoritettu valmennuskurssi varusmiespalveluksesta loi ajatuksiini tietynlaisen kuvan tulevasta. 

Mitä tekisin nyt toisin? 

Tutustuisin palvelustehtäviin, sitä en jättäisi tekemättä. On hyödyllistä kartoittaa omaa osaamista vastaavia palvelustehtäviä. Kaiken muun selvittelyn jättäisin pois. Palveluksessa sinulle kerrotaan ja opastetaan kaikki: mitään ei vaadita ennen kuin asia on opetettu. On paljon helpompaa mukautua tuntemattomaan arkeen, kuin sellaiseen, jonka olet luonut päässäsi jo tietynlaiseksi. 

Aseta palvelukseen itsellesi tavoitteita. Tulet kehittymään siinä mitä teet, ja saat olla ylpeä itsestäsi.  

Toivon kuitenkin, että varusmiespalveluksen mahdollisuuksista kerrotaan kohdeyleisölle asiallisesti. Niin sanotun mainonnan tulee olla houkuttelevaa, värikästä ja monipuolista. Ei liian ruusuista kuvaa, vaan todellista arkea: hikeä, kylmyyttä, kuumuutta, painavia kuormia, pitkiä siirtymiä ja loputtomia väsymyksellä terästettyjä naurukohtauksia kavereiden kanssa. Siitä tämä arki on tehty.