Kuva: Tommy Koponen

Joonas Nordman haki nuoruudessa Tampereelle ja Helsinkiin opiskelemaan teatteria. Kuten monille muillekkin hakeville on käynyt, oppilaitosten ovet eivät Nordmanille auenneet. Se ei silti estänyt Nordmanin nousua suomalaisen viihdemaailman huipulle.

Viihteen virtuoosin mielestä inttihuumori on vaikea laji

Pietu Heiskanen

Poliitikkoja imitoiva Pelimies-sarjan luojan, Putouksen sketsihahmokilpailun kaksinkertaisen voittajan ja käsikirjoittajan mielestä varusmiespalveluksessa koettuja kommelluksia on haastavaa selittää kansalle huumorin keinoin.

Istumme alas kalliolaisen kahvilan pöytään tekemään haastattelua.

– Jokainen meistä muualla Suomessa asuneista on kokenut tämän saman, Joonas Nordman lohduttaa Kallion kaduilla eksynyttä varusmiestoimittajaa.

Nordman on toiminut itse toimittajana monta vuotta, joista osan myös Ruotuväen varusmiestoimittajana.

– Nykyään pyrin olemaan näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja ainakin kerran vuodessa, Nordman virnuilee.

Nordmanin huumori on löytänyt selkeästi oman katsojakuntansa: Putous on rikkonut historiansa aikana katsojaennätyksiä ja Pelimies sopii uutisia aktiivisesti seuraavalle katsojalle.

Mutta miten varusmiespalvelus ja huumori soveltuvat yhteen Nordmanin mielestä? Huumori on kuitenkin monille palvelusta suorittaville jopa suoranainen selviytymiskeino läpi vaikeiden hetkien.

– Monet inttikokemuksista ovat sellaisia, joita on tosi vaikea selittää niille, jotka eivät ole käyneet varusmiespalvelusta. Koko kansan komiikan tekeminen varusmiespalveluksesta on haastavaa, Nordman pohdiskelee.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että varusmiespalveluksesta ei saisi luotua huumoria. Nordman ideoi haastattelun aikana perinteistä asettelua, jossa tiukkapipoinen, nollasta sataan kiihtyvä johtaja hermostuu kansan syvistä riveistä tulevaan auktoriteettivastaiseen alaiseen. Näihin tarinoihin jokainen voi törmätä niin televisiosarjoissa kuin omalla palvelusajallaan.

Vuodelta 2006 Nordmanilla on takanaan alokaskausi Niinisalossa, reserviupseerikurssi Haminassa ja loppupalvelus puolustusvoimien Ruotuväki-lehdessä. Palvelusajalta hänellä on taskussa monipuolisesti kokemusta.

– Kutsuntoihin asti olin päättäväisesti sitä mieltä, että en aio suorittaa varusmiespalvelusta, Nordman täräyttää.

Ennakkoluulot alkoivat kuitenkin hälvetä. Varusmiespalvelus kiinnosti Nordmania erityisesti sosiaalisena kokemuksena, koska samanlaista koko ikäluokkaa koskevaa yhteistä kokemusta ei enää tulisi vastaan. Hän tutustui palveluksessa tupakavereihin, joihin hän ei olisi ikinä törmännyt ilman yhteistä aikaa palveluksessa.

Nordmanin mieleen on erityisesti jäänyt eräs reserviupseerikurssin kouluttaja, jonka tapana oli heittää mieleenpainuvia lausahduksia, joita varusmiehet sitten kertoivat eteenpäin.

– Olimme kerran harjoituksessa, jossa jokainen upseerioppilas vuorollaan yritti aukaista tykin lukkoa. Kukaan ei saanut sitä millään auki. Sitten kyseinen kouluttaja tuli siihen, aukaisi lukon yhdellä kädellä ja totesi, että tykin lukon avaaminen kuuluu elämässä niihin asioihin, jotka vaan pitää päättää tehdä, Nordman muistelee ja toteaa lausahduksella olevan tykin lukkoa syvällisempi merkitys.

Elämässä pitää välillä vain toimia ja yrittää kaikkensa – silloin voi myös onnistua.

Politiikka on kiinnostanut Nordmania läpi elämän. Hän on tehnyt huumoria poliitikoista muun muassa Pelimies-sarjan kautta, jossa hän esittää poliittisen satiirin keinoin Suomen johtavia päätöksentekijöitä. Päähenkilönä on rikas liikemies, joka omistaa oman jääkiekkojoukkueen.

Monet eturivin poliitikot ovat lähteneet näyttelemään televisiosarjan sketseihin. Niin poliitikkojen kuin katsojien palaute sarjasta on ollut Nordmanin mukaan pääosin hyvää: itseironia omaa ideologiaa ja ajatuksia kohtaan on valtaa pitäville positiivista ja tervetullutta.

– Pelimies ei ole minkään kuplan tuotos, vaan siinä käsitellään eri mielipiteitä aidosti ja tasapuolisesti. Ehkäpä siinä piilee suosion salaisuus, Nordman pohtii.

Poliittisen satiirin tekeminen on Nordmanin mukaan Suomessa erilaisempaa kuin muualla, koska kaikkea saa ja pitää arvostella. Myös puolustusvoimat ja esimerkiksi yleinen asevelvollisuus ovat vitsien kohteena.

– Tuntuu, että poliittisen satiirin tekeminen on tällä vuosikymmenellä ollut herkullisempaa kuin koskaan. Esimerkiksi puoluekentässä tapahtuneet muutokset tuovat sketseihin sisältöä, Nordman kertoo ja viittaa perussuomalaisten kannatuksen räjähdysmäiseen kasvuun eduskuntavaaleissa vuonna 2011.

Nordman on saavuttanut suvereenin aseman suomalaisen viihdemaailman huipulla oman komediasarjan ja Putouksen sketsihahmokilpailun menestyksen myötä. Lapsuudessa Nordman innostui komediasta ja ensimmäisenä suunnitelmana oli, että hän opiskelisi näyttelijäksi. Elämän eri vaiheet ovat muokanneet Nordmanin uraa ja tehneet siitä ainutlaatuisen.

11-vuotiaana hän aloitti teatteriharrastuksen ja lukioaikana Tampereella tutustui stand-up-komiikkaan, jonka kautta hän pääsi syventymään huumorin maailmaan. Lapsuudessa Nordman muistaa olleensa pikkuvanha, koska lapsena häntä kiinnostivat pitkälti samat kysymykset ja ilmiöt kuin aikuisia.

– Lukion jälkeen halusin opiskella teatteria Tampereella tai Helsingissä, mutta en saanut opiskelupaikkaa, Nordman kertaa uransa käännekohtia.

Silloin miehestä paistoi läpi turhautuminen, koska elämä tuntui junnaavan paikoillaan. Ruotuväen toimittajakokemuksen pohjalta hän lähti kesätoimittajaksi Iltalehteen, jossa eteni aina uutispäälliköksi asti.

Lopulta Nordman saavutti unelmansa. Nyt hän on Suomen kuuluisimpia viihteentekijöitä. Nordman jää kuitenkin miettimään, onko näytteleminen, käsikirjoittaminen vai sittenkin ohjaaminen hänen suurin intohimonsa.

– Jos on liikaa eri titteleitä, todellisuudessa ei ole mitään niistä, Nordman nauraa.

Tai sitten on vain saanut niin paljon aikaan, että voi hyvällä omalla tunnolla ansainneensa jokaisen tittelin.