Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Kristian Wallin

Veripalvelun Ville Karvinen kertoi upseerikokelas Tuomas Hytille verenluovutuksen yhteydessä, miten veren käsittely tilanteesta jatkuu.

Varusmiehet ojentavat auttavan kätensä

Arttu Toivonen

Verenluovutustilaisuuksia on varuskunnissa kymmenen enemmän kuin viime vuonna. Moni varusmies luovuttaa verta ensimmäistä kertaa.

Verenluovutus varuskunnissa on kasvussa. Viime vuonna 1150 henkilöä luovutti verta seitsemässä eri varuskunnassa. Tänä vuonna puolestaan verenluovutustilaisuuksia on kymmenessä varuskunnassa ja tapahtumien määrä on kasvanut viime vuoden kuudestatoista kymmenellä.

Veripalvelun asiakaspäällikkö Liisa Romo on tyytyväinen yhteistyön tiivistymisestä, sillä nuoret miehet ovat vaikeasti tavoitettava kohderyhmä.

– Varuskunnan luovutustilaisuudet ovat ainutlaatuinen paikka tavoittaa kattavasti nuoria miehiä, joita on vaikeampi tavoittaa kuin nuoria naisia, Romo toteaa.

Reserviupseerikoulun upseerioppilaat luovuttivat verta 30. kesäkuuta Haminassa Veripalvelun kanssa yhteistyössä järjestetyssä verenluovutustilaisuudessa. Tilaisuus oli Haminan 145. ja ensimmäinen järjestettiin jo 1959. Romo kehuu Haminassa järjestettyjä tilaisuuksia, sillä niissä käy paljon varusmiehiä luovuttamassa verta, tällä kertaa hieman tavallista vähemmän, 85 varusmiestä.

 

Upseerioppilas Tuomas Hytille Haminan verenluovutustilaisuus oli hänen ensimmäisensä. Hytin mukaan järjestelyt sujuivat hyvin ja verenluovutuksesta informoitiin sopivasti.

– Prosessin aikana sai rauhoittavaa tietoa, joka vähensi jännitystä. Esimerkiksi ensikertalaisen ei luovuttamisen jälkeen kannata heti nousta pystyyn mahdollisen huimauksen takia, Hytti toteaa.

Hytti arveli, että kun varuskunnassa luovuttaa verta, saattaa hyvin tehdä sitä jatkossakin, sillä ensimmäinen kerta poistaa tilanteeseen liittyvää jännitystä.

– Kyllä mä varmaan meen jatkossa luovuttamaan verta, Hytti uskoo.

Verenluovutuksella puolustusvoimissa on pitkät perinteet. Vuonna 1939, kun Suomessa veripalvelutoimintaa käynnistettiin sodankäynnin takia, Puolustusvoimain Veripalvelu hoiti asiaa. Suomalaiset osallistuivat aktiivisesti verenluovutustoimintaan sodan aikana. Jatkosodan aikana yli 90 000 henkilöä luovutti lähes 200 000 pulloa verta.

Sotien jälkeen 1948 Suomen Punainen Risti alkoi hoitamaan veripalvelutoimintaa ja 1956 varusmiehet pääsivät ensimmäistä kertaa luovuttamaan verta varuskunnissa. Huippuvuodet varuskuntien verenluovutuksissa nähtiin suurten ikäluokkien varusmiesvuosina, jolloin Veripalvelu keräsi yli 25 000 veripussia vuosittain.

Näistä luvuista ollaan nykypäivänä kaukana, mutta Romon mukaan varuskuntien luovutustilaisuuksia on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa ja yhteistyötä vahvistaa. Veripalvelu pyrkii tähän kiertämällä varuskunnissa ja kertomalla verenluovutuksen tärkeydestä.

 

Varuskunnissa luovutettua verta käytetään ympäri Suomea sairaaloissa monenlaisiin hoitoihin. Yhdestä luovutuksessa saadaan kolme veripussia ja niitä käytetään muun muassa syöpä- ja leikkaushoitoihin sekä ensiaputilanteissa.

Varuskuntien luovutustilaisuuksista saadaan itse veren lisäksi myös muita merkittäviä hyötyjä. Uusia verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti ja varuskuntien luovutustilaisuudet ovat yli viidennekselle varusmiehistä ensimmäinen muttei viimeinen luovutuskerta.

– Verenluovutusjuhlissa, jossa palkitaan esimerkiksi 100 kertaa verta luovuttaneita, kun kysytään palkittavalta, missä hän on ensimmäistä kertaa luovuttanut verta, miespuolinen henkilö usein vastaa: armeijassa, Romo kertoo.

Lisäksi varusmiehet saavat hyvän infopaketin verenluovutuksesta. Sen perusteella he saattavat tulevaisuudessa luovuttaa verta, vaikkeivät varuskunnan luovutustilaisuudessa voisikaan luovuttaa.