Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Janne Karjalainen

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella työskentelevän Veli-Pekka Kivimäen mukaan yksittäisiä ihmisiä ei suojata kyberympäristössä tarpeeksi valtiollisilta toimijoilta. Vastuu asiasta ei kuulu oikein kenellekään.

Valtiollinen informaatiovaikuttaminen uhkaa yksityishenkilöitä

Arttu Laaksokari

Vaaleihin kohdistetut kyberoperaatiot ovat esimerkkejä informaatiovaikuttamisesta. Tässä kamppailussa valtiot eivät pysty suojelemaan kansalaisiaan kyberhyökkäyksiltä. Kohteiksi joutuvat paitsi poliitikot myös tutkijat, toimittajat ja kansalaisaktivistit.

Kyberhyökkäykset eivät rajoitu vain teknologiaan, vaan kyberympäristön kautta tehdään myös psykologista vaikuttamista, puolustusvoimien tutkimuslaitoksella työskentelevä Veli-Pekka Kivimäki kirjoittaa Ulkopoliittiselle instituutille tekemässään selvityksessä.

Kivimäen mukaan yksittäisiä ihmisiä ei tällä hetkellä suojata tarpeeksi kyberympäristössä valtiollisilta toimijoilta. Tämä tekee demokraattisista yhteiskunnista haavoittuvia. Valtioiden pitää löytää keinoja suojata kansalaisiaan torjumalla ja estämällä hyökkäyksiä kybertilassa. Vastuu ei kuulu oikein kenellekään. Rikoksia torjuu poliisi, mutta psykologista vaikuttamista ja kybertoimia yhdistelevistä hyökkäyksistä ovat vastuussa valtionhallinnon organisaatiot.

Kivimäen mukaan ongelman ratkaisussa on monta ulottuvuutta, kuten esimerkiksi vireillään oleva tiedustelulainsäädännön muutos.

– Lainsäädännön muutoksen avulla valtionhallinnon toimijat voisivat päästä hyökkäysten tekijöiden jäljille ja saattaa heidät poliittisesti vastuuseen.

 

Kehitys ja tapahtumien nopeus ovat aina haaste viranomaistyölle, jota ohjaavat tavat ja säädökset. Antti Sillanpään mukaan viranomaiset eivät välttämättä aina pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti. Sillanpää työskentelee Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen teknillisen ja tieteellisen kehittämisen yksikön päällikkönä.

– Informaatiotila täyttyy aina jostakin. Jos vaikka kuvitellaan, että tapahtuu terrori-isku, huhut lähtevät nopeasti liikkeelle. Jos tätä tilaa ei täytetä oikealla tiedolla, se täyttyy jollakin muulla, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan informaatiovaikuttamisen seminaarissa luennoinut Sillanpää sanoi.

Kivimäen selvityksen mukaan Yhdysvaltojen ja Ranskan presidentinvaaleihin liittyvät kyberoperaatiot ovat ilmentymiä informaatiokamppailusta, jossa Venäjä näkee olevansa lännen kanssa. Sosiaalisen median kautta tapahtuvissa informaatiovaikuttamisen operaatioissa käytetään hyväksi yhteiskunnallisia ongelmia ja ihmisten eriäviä ideologioita.

Tästä nähtiin esimerkki Hunt Allcotin and Matthew Gentzkowin Stanfordin yliopistolle tekemässä tutkimuksessa Social media and fake news in the 2016 election, jossa tutkittiin väärän tiedon leviämistä sosiaalisessa mediassa Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana vuonna 2016. Käyttäjät, jotka olivat ideologisesti eriytyneissä ryhmissä, uskovat todennäköisemmin sen ideologian kanssa linjassa olevia otsikoita, olivat ne sitten totta tai eivät.

 

Vaikuttamisen tavoitteena on synnyttää eripuraa ja epäluottamusta. Helpointa on kylvää siemen valmiiksi hedelmälliseen maahan, eli esimerkiksi ideologisesti eriytyneisiin ryhmiin, jotka todennäköisimmin uskovat vale-uutisen sisällön, koska se sopii heidän ajatusmaailmaansa.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila sanoo, että informaatiovaikuttaminen tapahtuu kumoamalla "kansallinen tarina".

– Suomessa on vahva usko oikeusvaltioon. Informaatiovaikuttamisella voitaisiin esimerkiksi horjuttaa uskoa oikeuden tapahtumiseen ja luotettavaan tuomioistuimeen, Mantila sanoo.

 

Yksityishenkilöihin kohdistuvat häirintäkampanjat, kuten verkossa vainoaminen ja valheellisen tiedon levittäminen henkilöstä, tulkitaan Kivimäen mukaan joskus väärin "trollaamiseksi" eli provosoivaksi ja hyökkääväksi kommentoinniksi.

– Tällainen tulkinta vähättelee kyseisten hyökkäysten vakavuutta, sillä häirinnällä pyritään vaikuttamaan henkilöiden käyttäytymiseen, Kivimäki sanoo.

Markku Mantilan mukaan Venäjä käyttää väärää tietoa informaatiovaikuttamisessaan. Huhtikuussa 2016 ilmestyi uutinen, jossa väitettiin, että tuleva BBC:n dokumentti todistaa, että ukrainalaiset hävittäjät pudottivat MH17-koneen. Uutinen meni aluksi läpi muutamassa kotimaisessa ja eurooppalaisessa mediassa. Muutaman tunnin päästä BBC tyrmäsi väitteen dokumentista valheellisena ja totesi myös, että ukrainalainen hävittäjä ei voinut pudottaa malesialaiskonetta. Tämän jälkeen uutinen korjattiin lännessä, mutta Venäjän mediassa ja verkossa kiersi vain alkuperäinen valeuutinen.

– Ensin haetaan lännestä uskottava uutisen alkuperäislähde kuten BBC, jonka nimiin väitteet laitetaan ja sitten toivotaan, että uutinen menee läpi muuallakin, jolloin sosiaalisen median trollit voivat lähteä levittämään laajasti näiden kaikkien valeuutisen julkaisseiden länsimedioiden uutisoimaa tietoa, Mantila sanoo.