Tarjouspyyntö 64 hävittäjästä lähetetään ensi keväällä

Seuraava askel strategisissa hankkeissa on keväällä Hornetien korvaajien asejärjestelmistä lähetettävä tarjouspyyntö. Kaikki korvaajatarjokkaat ovat yhä mukana pelissä. Toinen strateginen hanke, merivoimien poistuvaa suorituskykyä korvaava Laivue2020, on jo pidemmällä.

Kevään puolustusselonteossa linjattiin, että Hornet-kaluston poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa Suomen olosuhteissa samaa määrää koneita, kuin Horneteja eli 64 kappaletta. Huhtikuussa lähetettiin tietopyyntö kaikille hävittäjäkandidaateille ja viime viikolla lähti tietopyyntö asejärjestelmistä ja varusteista. Seuraava askel on tarjouspyyntöjen lähettäminen ensi keväällä.

– Meiltä tulee lähtemään tarjouspyyntö 64 monitoimihävittäjästä, sillä olemme tulkinneet, että täysimääräinen suorituskyvyn korvaaminen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti edellyttää samansuuruista hävittäjähankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan, strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa.

– Puolustusvoimien tulee saada ilmaan riittävä määrä parvia, jotta Suomen laajaa pinta-alaa pystytään puolustamaan.

Parvi on neljän koneen ryhmä, jonka suorituskyky on huomattavasti enemmän kuin neljä konetta erikseen. Vaikka uudet koneet ovat asejärjestelmiltään paljon parempia sekä kehittyneempiä niin samoin on myös vastapuolella, eli koneen suhteellinen suorituskyky pysyy samana. Koska uudet koneet eivät tule olemaan nykyisiä nopeampia eikä niiden toiminta-aika juuri muutu, niin suhteellisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi nykytasolla vaaditaan sama määrä uusia hävittäjiä.

– Olemme saaneet vastaukset tietopyyntöön ja arvioineet, ettei mikään kandidaatti ole vielä 7-10 miljardin budjetilla poissuljettu. Tarjouspyynnön jälkeen alamme neuvottelemaan hinnasta. Jos hinta kohoaa liian isoksi neuvotteluiden edetessä, kandidaatti pudotetaan pois, Puranen selvittää.

– Lentokoneidemme alasampuminen on helpointa nyt, ennen kuin niitä on ostettu. Mitä vähemmän Suomi ostaa hävittäjiä, sitä vähemmän meillä on suorituskykyä. Saattaa olla, että tätäkin keinoa joku taho pyrkii käyttämään hyväksi, Lauri Puranen pohtii kädessään puolustusselonteko. Kenraalimajuri evp. Puranen on aiemmin toiminut muun muassa ilmavoimien komentajana.

 

Toinen suuri strateginen hankinta on merivoimien Laivue2020-hanke, joka tulee korvaamaan poistuvat Rauma-, Pohjanmaa- ja Hämeenmaa-luokat. Hankkeen tilausvaltuus päätetään ensi vuoden valtion talousarviossa, ja summaksi on varmistumassa 1,2 miljardia euroa.

Neljän monitoimikorvetin rakentamissopimus ja taistelujärjestelmän hankintasopimus solmitaan ensi vuoden kesään mennessä, minkä jälkeen hanke siirtyykin jo rakentamisvaiheeseen. Alukset tullaan valmistamaan Suomessa, mutta taistelujärjestelmä hankitaan ulkomaiselta toimittajalta.

– Rungon kotimaisuus on tärkeää kansantaloudellisesti – mutta myös teknisesti – sillä Suomi on yksi maailman harvoista maista, jonka kaikki satamat jäätyvät. Maamme huippuluokkaa oleva jäissäkulkuosaaminen tulee hyödyntää, sillä alusten pitää kyetä toimimaan vaikeissakin jääolosuhteissa, Puranen mainitsee.

– Alusten pitäisi päästä satamista merelle, mutta myös miinoittamaan arktisissa olosuhteissa.

Vaikka HX- ja Laivue2020-hankkeet mielletään ilma- ja merivoimien hankkeiksi, strategisten hankkeiden toteutuksessa katsotaan ennen kaikkea kokonaispuolustusta ja puolustuksen kokonaistarvetta. Puolustusjärjestelmän kehittäminen on kokonaisuus, jota kehitetään puolustusvoimien pääesikunnan johtamana. Puolustushaarat tuovat tähän suunnitteluun oman erikoisosaamisensa. Tavoitteena on kehittää puolustusvoimien tehtäviin, turvallisuusympäristön vaatimuksiin vastaava ja Suomen resursseihin optimoitu puolustusjärjestelmä.

– Suorituskykyjen kehittäminen on vuosikymmenien työn tulosta. Lähtökohtana on, että puolustusjärjestelmämme tarvitsee ehjän kokonaisuuden ilman heikkoja lenkkejä, Puranen toteaa.

Puolustusvoimat tarvitsee uskottavat ja suorituskykyiset maa-, meri- ja ilmavoimat sekä yhteisiä suorituskykyjä, kuten tiedusteluvalvontaa.

– Prosessi ei etene niin, että lentokoneen poistuessa käytöstä ostettaisiin automaattisesti uusi lentokone tilalle, vaan lentokoneen suorituskyvyt korvataan vastaavilla tai edistyneemmillä uusilla suorituskyvyillä. Keskeistä on, kuinka nämä suorituskyvyt tuotetaan eli miten vastata ilmasta tulevaan uhkaan, Puranen selostaa.

Hornetin suorituskyvyt on osana puolustuskyvyn kehittämissuunnittelua päätetty korvata uusilla monitoimihävittäjillä. Pääesikunnan johtamana puolustusvoimat ja puolustusministeriö ovat tehneet pitkäjänteistä työtä, jossa on katsottu, miten resurssit ja uhkaympäristö sovitetaan siten, ettei puolustukseen jää aukkoja.