Tankki täyteen lentopetrolia

Hornet-hävittäjät nousevat ja laskeutuvat Karjalan lennoston lentokentällä. Laivuekuljettajien tehtävänä on huolehtia, että jokainen Hornet on tankattu ja valmiina lentokierrosta varten.

Karjalan lennostossa, Rissalassa laivuekuljettajana palveleva lentosotamies Justus Arnberg ottaa radiopuhelimella yhteyden muihin laivuekuljettajiin. Hän jakaa eteenpäin tehtävänannon, jonka on hetki sitten saanut mekaanikolta. Arnberg toimii viikon polttoainepäivystäjänä.

Päivystäjän vastuulla on polttoainekuljettajien ryhmä. Päivystäjän tulee muun muassa tietää muiden kuljettajien tehtävä ja olinpaikka koko ajan.

– Tehtäväni on varmistaa, että kaikissa koneissa on lentopetrolia. Minulla on polttoainepäivystäjän puhelin, johon mekaanikot soittavat tarvittaessa. Päivystäjä taas jakaa tehtäviä eteenpäin radiopuhelimella.

Laivuekuljettajien tehtävänä on huolehtia, että mekaanikot voivat tankata Rissalassa olevat Hornet-hävittäjät.

– Pääasiassa Hornetit tankataan pumppukärryillä. Lentopetroli tulee kiinteästä polttoainejärjestelmästä, johon pumppukärryjen letku kytketään.

Osa koneista ei kuitenkaan ole pumppukärryjen läheisyydessä, ja välillä tarvitaan myös autotankkausta.

– Säiliöautot täytetään aina päivän päätteeksi seuraavaa päivää varten. Aamulla säiliöautot vielä koekäytetään. Näin varmistetaan, että laitteisto toimii oikealla tavalla.

Päivittäisiä tankkauskertoja on useita. Viikoittainen toiminta on kuljettajilla tiedossa karkeasti etukäteen. Palveluspäivän tarkemmat yksityiskohdat selviävät aamun tehtävänannossa, jossa saadaan tarkat tiedot päivän lentotoiminnasta sekä palvelustehtävistä.

– Aamulla saamme tekniikalta meidän kannalta tärkeät tiedot nousu- ja laskeutumisajoista, siitä miten lentotoiminta aiotaan toteuttaa, mitkä koneet ovat lähdössä lentokierrokselle sekä tiedot autotankkauksen tarpeesta. Sen mukaan tiedämme valmistella käytettävän kaluston, jonka sitten ilmoitamme esimiehelle.

 

Monimuotoisuutta viikkoihin tuovat lentoharjoitukset. Esimerkiksi lokakuussa koittavan Ruska17-harjoituksen vuoksi viikoittainen lentotoiminta ja sitä kautta myös laivuekuskien työmäärä lisääntyy huomattavasti. Kesäkuussa Ahjo17 -harjoitus taas toi Hawk-koneet viikoksi Rissalaan.

– Silloin piti huolehtia myös Hawkien lentopolttoaineesta, tosin tankkaustoiminta oli tuolloin vähäisempää.

Aamun valmisteluihin kuuluu myös polttoaineen vesitys. Polttoaineen vesipitoisuus tarkistetaan kapselin avulla, joka ilmaisee värimuutoksella, jos polttoaineessa on vettä. Lisäksi polttoaineesta otetaan visuaalinen näyte roskien varalta.

– Vesi on pieninä määrinä mahdollista poistaa vesityksen yhteydessä. Vesi painuu tiheytensä vuoksi säiliössä pohjalle ja poistuu, kun petrolia otetaan pohjaventtiilin kautta sankoon.

 

Jyväskylässä asuva Arnberg aloitti palveluksensa Tikkakosken Ilmasotakoulussa, josta hän siirtyi Karjalan lennostoon erikoiskoulutuskauden jälkeen. Kutsunnoissa mies oli alun perin määrätty aloittamaan palveluksensa Kainuun prikaatissa.

– Hakeuduin ilmavoimien sotilaskuljettajakurssille ennen palveluksen alkua ja pääsinkin sitten Tikkakoskelle. Perus- ja erikoiskoulutuskaudella suoritettiin C- ja CE-kortit ja joukko-osaston vaihtumisen jälkeen täällä oli vielä kolme viikkoa perehdytystä laivuekuljettajan tehtäviin.

Ammattipätevyyden ja vaarallisten aineiden kuljetuslupien lisäksi laivuekuljettajat käyvät polttoainekoulutuksen, joka antaa entistä paremmat valmiudet työelämään. Vaikka Arnbergilla on aamuja edessään vielä lähes sata, on elämä intin jälkeen jo suunnitteilla. Palvelustehtävästä saatua kokemusta olisi tarkoitus hyödyntää myös siviilissä.

Tavoitteena on työllistyä kuljetusalalle, mieluiten säiliöautonkuljettajaksi esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle. Siihen on intin kokemuksen avulla hyvät mahdollisuudet, kun asioita ei tarvitse kouluttaa uudelleen.