Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Puolustusvoimat

Sucbasin lisäksi merivoimat on aktiivinen myös eurooppalaisessa merivalvontayhteistyössä (Marsur).

Suomi vastaanotti Sucbas-ohjausryhmän puheenjohtajuuden

Henri Kaarakainen

Puheenjohtajuus siirtyi Suomelle Puolalta. Puheenjohtajakausi kestää vuoteen 2018 asti.

Suomi vastaanotti 16. maaliskuuta Sucbas-ohjausryhmän puheenjohtajuuden (Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea – Steering Board). Puola luovutti puheenjohtajuuden Suomelle Tukholmassa järjestetyssä tilaisuudessa. Puheenjohtajuutta oli vastaanottamassa merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Timo Hirvonen.

Sucbas-ohjausryhmän tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Itämeren merivalvontayhteistyötä. Yhteistyön tärkein osa on kansainvälinen meritilannekuvajärjestelmä, joka on jäsenmaiden kesken ympärivuorokautisessa operatiivisessa käytössä. Komentaja Olli-Pekka Lund Merivoimien esikunnasta kertoo, että Sucbas-yhteistyö sai alkunsa Suomen ja Ruotsin välisestä yhteistoiminnasta.

– Yhteistyö perustuu Suomen ja Ruotsin välillä 2000-luvun alussa alkaneeseen meritilannekuvayhteistyöhön. Vuonna 2008 Suomi ja Ruotsi tekivät aloitteen yhteistyön laajentamiseksi koko Itämeren alueelle, Lund kertoo.

Sucbas-yhteistyö käynnistyi vuonna 2009. Toiminnassa on tällä hetkellä mukana yhdeksän Itämeren piirissä olevaa valtiota eli Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Liettua, Latvia, Puola ja Iso-Britannia.

Lundin mukaan Sucbas-yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia jäsenmaita.

– Sucbas on lisännyt merkittävästi tilannetietoisuutta koko Itämeren alueella kaikkien jäsenvaltioiden keskuudessa, Lund toteaa.

Ohjausryhmä on Sucbas-yhteistyön ylin päättävä elin. Suomi toimii ryhmän puheenjohtajana vuoteen 2018 asti.

Sucbas-yhteistyön lisäksi Suomi on mukana eurooppalaisessa merivalvontayhteistyössä (Marsur), jossa on mukana kaikkiaan 18 jäsenmaata. Marsur kattaa Itämeren alueen lisäksi esimerkiksi Arktisen, Mustanmeren, Välimeren ja Atlantin.